Heinäkuussa voimaan tullut liikennepalvelulaki markkinoitiin norminpurkuna, jonka myötä alalle tulon esteet ja piilossa oleva kysyntä purkautuisivat. Esitetyissä visioissa taksiala tekisi digiloikan. Kuluttajat siirtyisivät tilaamaan takseja enimmäkseen kännykkäsovellusten kautta.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Yhtä suurta digiloikkaa ei tullut osittain siksi, että alalla on digiloikittu jo vuosikausia. Uberin ja Taxifyn edellinen käväisy Suomessa valmensi suomalaiset alan toimijat muutokseen. Kännykkätilaussovellus löytyy nyt lähes kaikkien taksivälitysyhtiöiden valikoimista. Norminpurku ei yllättänyt ketään, mutta on kieltämättä vauhdittanut kehitystä.
Suurimmat heinäkuun jälkeiset muutokset ovat näkyneet pääkaupunkiseudulla, jonne kansainväliset toimijat Uber, Taxify ja Yango saapuivat. Tästä kolmikosta yksikään ei ole onnistunut tekemään radikaalia irtiottoa.
Kuljettajapula näyttäisi olevan suurin kehityksen jarruttaja. Digitaaliset tilauskanavat eivät auta, jos ei ole tarpeeksi kuskeja ottamaan tilauksia vastaan. Pitkien odotusaikojen ja epävarman saatavuuden vallitessa teknisesti edistyksellisimpienkin sovellusten käyttökokemus jää heikoksi.
Asiakkaita voidaan jonkin verran houkutella halvemmilla hinnoilla, mutta halpuuttaminen näkyy provisiokorvauksella ajavien kuljettajien tilipussissakin. Halpuutetut kuljettajat ovat vaihtaneet paremmin maksavan yhtiön palvelukseen.
Taksilupien määräsääntelystä luopuminen ei tuonut valtavaa uusien kuskien tarjontaa, etenkin kun huomioidaan alalta poistuneet. Ilmeisesti taksinkuljettamisesta unelmoivia, mutta sääntelyn vuoksi unelma-ammattiinsa estyneitä halukkaita ei ollutkaan odottamassa valtavia joukkoja. Paikallistuntemuskokeen poistumisesta odotetaan helpotusta kuskipulaan keväällä 2019.
Uutta asiakaskysyntää ei ole merkittävästi syntynyt, eivätkä taksikuljetusten keskihinnat tippuneet ennusteista huolimatta. Päinvastoin hinnat jopa nousivat. Pitääkseen kuskeistaan kiinni yhtiöiden pitää tarjota tarpeeksi hyvän ansion.
Yhtälö, jossa asiakkaalle tarjotaan halvinta hintaa samalla kun kuljettaja saa parhaan ansion, näyttäisi tällä hetkellä ratkeavan vain subventiolla. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Taxify pyrkii haalimaan markkina-asemaa tarjoamalla alennettuja kampanjahintoja asiakkailleen, vaikka kuljettajat saavat täyden korvauksen. Uber näyttäytyi aiemmin alan mörkönä, mutta sen toiminta on ollut toistaiseksi varovaista. Se luottaa kansainvälisesti tunnettuun brändiinsä, eikä ole tinkinyt alan korkeimmasta 25 prosentin välityspalkkiostaan.
Venäläinen Yango eli Yandex on lähtenyt Helsingissä rohkeimmin hintasubventioon. Yritys lupasi ensimmäisten viikkojen ajan kuljettajille tilausten määrästä riippumattoman takuupalkkion pelkästä sovelluksen auki pitämisestä. Kuski sai lisäksi korvauksen jokaisesta ajosta. Yangon subventoimista matkoista kuljettajan saama korvaus on saattanut olla 20-kertainen asiakkaan maksamaan hintaan verrattuna.
Yrityksen edustajat ovat värvänneet kuljettajia matkustamalla kilpailijoiden autoilla ympäri Helsinkiä. Yandexin väitetyistä Kreml-yhteyksistä johtuva negatiivinen julkisuus on kuitenkin hankaloittanut yhtiön aloitusta, kuten myös joidenkin kuskien kokema palkkioiden maksun viipyminen.
Media on kirjoittanut tarinoita huijaritakseista kuukausien ajan, mutta silti taksitolpilla riittää asiakkaita. Jono liikkuu ilman digiteknologian apua jopa välityskeskuksiin kuulumattomien taksien valloittamalla Helsingin asema-aukiolla. Harva kuluttaja alkaa erikseen tilata taksia kännykällään, mikäli hänen edessään on jo vapaa taksi. Ilmeisesti tolppatarjonnan pitäisi olla paljon nykyistä huonompaa ja huijauksia pitäisi ilmetä paljon nykyistä enemmän, jotta tolppa-asiakkaat tekisivät digiloikan.
On kuitenkin selvää, että taksiala on liikennepalvelulain myötä astunut uuteen aikakauteen. Vaikutukset tulevat näkymään vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä ja digitalisaatiolla on tässä suuri rooli.
Pääkaupunkiseudun, muiden kaupunkien ja maaseudun taksipalvelujen kehityspolut tulevat olemaan hyvin erilaiset. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin kaupunkeihin on tullut uusia toimijoita toistaiseksi lähinnä vain julkisten kilpailutusten voittamisen kautta. Esimerkiksi Fixutaxi näkyy nyt Oulussa ja Menevä Lahden seudulla nimenomaan kilpailutusten myötä.
Pääkaupunkiseudun uudet toimijat ovat jollain aikavälillä todennäköisesti laajentamassa myös muihin isoihin kaupunkeihin. Maaseudun taksien tulevaisuus sen sijaan on pitkälti valtion ja kuntien käsissä, koska suurin osa haja-asutusalueiden kyydeistä on julkisesti maksettuja.
Arto Lanamäki ja Karin Väyrynen ovat tutkijoita Käyttöliittymät ja ihmiskeskeinen digitalisaatio (Interact) -tutkimusyksikössä Oulun yliopistossa.