Linja-autossa on vanhan sanonnan mukaan tunnelmaa, mutta entä taksibussissa? Kun hyppää Ylivieskan linja-autoasemalla Timo Voltin ajamaan 1+8 hengen taksiin, ymmärtää nopeasti, miksi taksit korvaavat linja-autot yhä useammin Pohjois-Suomen kuntakeskusten välisillä reiteillä.
Tällä kertaa Voltin ainoa asiakas on Jokirannan koulun oppilas Ossi Latvakoski. Seitsemättä luokkaa käyvä Latvakoski jää kyydistä pois Kantokylällä, noin 20 minuutin ajon jälkeen.
Haapavedellä Voltti toimittaa perille yhden paketin ja kaartaa Matkahuollon pihaan odottamaan paluuvuoron lähtöhetkeä. Kun kello napsahtaa pykälään, on auto yhä tyhjä - ja Voltti nostaa kytkintä.
"Aikataulun mukaan on mentävä."
Haapaveden ja Ylivieskan yhdistävä tie 785 kulkee havuntuoksuisten metsien keskellä. Kaukoliikenteen sinisiä bussipysäkkimerkkejä voi bongata tasaisin väliajoin, mutta halukkaita matkustajia ei näy.
Tunnelman ja taksibussin katon väliin jää reilusti ilmaa. Työvuoron lopullinen saldo on
102 ajettua kilometriä sekä turvallinen kyyti yhdelle koululaiselle sekä yhdelle paketille.
"Hiljaista oli", Voltti myöntää naurahtaen.
Taksiyrittäjien
kilpailu vaisua
Lääninhallitus käyttää tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla runkoliikenteen ostoihin 2,9 miljoonaa euroa. Ostettavia vuoroja on noin 330, joista reilut 90 ajetaan takseilla.
"On varmaa, että taksien osuus kasvaa. Monissa maaseutupaikoissa linja-auto alkaa olla liian iso järjestelmä", Oulun lääninhallituksen liikennesuunnittelija Ari Hoppania tietää.
Ensimmäiset taksit ilmestyivät runkoliikennereiteille 1990-luvun loppupuolella. Lääninhallituksen näkökulmasta tilataksi on nykypäivänä "hyvin kilpailukykyinen" joukkoliikenneväline.
"Matkustajamäärät ovat vähentyneet harvaan asutuilla alueilla. 1+8 hengen taksi vastaa hyvin näiden alueiden kysyntään. Taksia ajaa usein taksiyrittäjä. Linja-autoyrittäjät käyttävät enemmän vierasta työvoimaa, mikä lisää kustannuksia", Hoppania huomauttaa.
Lääninhallitukset kilpailuttavat ostamansa liikenteen. Taksiautoilijoilta Hoppania toivoo aavistuksen aktiivisempaa otetta. Kilpailua ei voi kuvailla veriseksi.
"Taksikuskit ovat vielä huonoja kilpailemaan keskenään. Linja-autoyrittäjien ja taksiyrittäjien välillä on jo enemmän vääntöä."
Hoppania muistuttaa, ettei valtiolla ole joukkoliikenteen järjestämisessä velvoitteita. Velvoitteiden sijasta lääninhallitusten toimintaa ohjaavat palvelutasotavoitteet.
"Kunnilla on toki tiettyjä velvoitteita koululaisten ja sosiaalitoimen asiakkaiden - esimerkiksi vammaisten - kuljetuksista", Hoppania tarkentaa.
Kunhan on
joku kyyti
Säästäminen on päivän sana. Oulun lääninhallitus on joutunut karsimaan runkoliikenteen ostoja, ja Lapissakin vyö kiristyy.
"Ensi vuodeksi meille kasautuu supistuspaineita", Lapin lääninhallituksen liikenneosaston ylitarkastaja Raimo Rajamäki huokaisee.
Lääninhallitusten ostojen painopiste on kuntakeskusten välisessä liikenteessä. Myös kuntien sisäisiä vuoroja löytyy ostolistalta. "Näin olemme toimineet muun muassa Koillismaan suurissa kunnissa", Hoppania myöntää.
Ylivieskan keskustan ja Kantokylän väliä sahaavalla Ossi Latvakoskella on kokemuksia sekä bussi- että taksikyydeistä. 13-vuotiaan nuoren miehen kiteytys joukkoliikenneasiasta on osuva:
"Ei väliä, onko kulkuvälineenä bussi vai taksi. Kunhan on joku kyyti."