Sarjassa kerrotaan pienyrittäjistä. Työskenteleekö lähelläsi kiinnostavia, perinteisten tai erikoistenkin alojen yrittäjiä? Ota yhteyttä esimerkiksi sähköpostilla talous@kaleva .fi
Sepän työ on viime vuosina kansainvälistynyt siinä missä monet muutkin alat. Oululainen takoseppä Heino Tuomivaara kertoo, että tänä päivänä sepälle on tärkeä matkustella ympäri Keski- ja Itä-Eurooppaa, jotta saisi kontakteja ja ajatuksia omaan työhönsä.
"Jos ei kierrä maailmaa ja ota selvää, mitä muut tekevät, jää junnaamaan paikalleen. Pohjois-Suomi on pieni markkina-alue. Pitää etsiä etäämmältä", Tuomivaara tuumii.
Erilaisten seppäjärjestöjen, kuten pohjoismaisen Raudan renkien, toimintaa hän pitää keskeisenä. Yhdistys järjestää koulutusta, vierailuja ja ylläpitää työkalurengasta.
Pienyrittäjän kesä on mennyt erilaisia alan tapahtumia kierrellessä. Kaksi viikkoa sitten Tuomivaara kävi Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Kimon ruukilla Oravaisissa. Sitä ennen hän piipahti Posiolla opettamassa kirveentekoa. Turussa hän vieraili Itämeren taontaviikolla.
"Kymmeneen vuoteen en ole pitänyt kesälomaa", Tuomivaara toteaa.
Suomessa toimii tällä hetkellä arviolta puolensataa seppää, joista suurin osa on Etelä-Suomessa. Heino Tuomivaara on tehnyt sepäntöitä Oulun seudulla kymmenisen vuotta. Työt ovat monipuolisia.
Hän valmistaa muun muassa työkaluja kirvesmiehille, lyhtyjä, takkaluukkuja, kipinäsuojia, tuuliviirejä, reliefejä ja yksilöllisiä portteja.
"Maikkulan kartanoon olen tehnyt saranoita, ripoja ja satakunta valaisinta. Tällaisiin erikoisiin paikkoihin, joissa käy ulkomaisia vieraita, ei tehdä mitään heittämällä. Luulen, että Suomessa estetiikka alkaa nousta yhdeksi kilpailuvaltiksi", Tuomivaara ennustaa.
Varsinaista taidetaontaa Tuomivaara tekee yleensä näyttelyjä varten. Ensimmäiset näyttelytyöt syntyivät vuonna 1989. Hän kertoo, että välillä motivaatio siihen on hukassa, kunnes taas innostuu.
"Jokaisella sepällä on oma tyyli. Työhön pitää saada sielu. Jos väkisin joutuu tekemään, eikä työhön tule henkeä, tekee mieli nakata se lepikkoon, vaikka joku muu kehuisikin."
Tuomivaaran töitä voi nähdä kaupungilla kävellessä, sillä hän on takonut monille liikkeille kylttejä.
Ravintola 45 Specialin alakerran katossa oleva "ötökkä" on hänen tekemänsä, kuten myös Lapin sotaan lähtijöille Toppilaan pystytetyn muistomerkin rautaosat ja Puistolan talon portit ja kaiteet.
Kaupunginteatterille Tuomivaara on takonut parikymmentä miekkaa, mutta ohjaa puukon ja miekan kyselijät nykyisin mieluummin yhden oppipoikansa, seppä Markku Vilppolan pakeille.
Tuomivaaran isoisä piti sepänpajaa Posiolla, mutta tätä pajaa Heino itse ei ole nähnyt kuin vasta raunioina. Myös hänen veljensä ovat taiteilijoita, toinen kuvanveistäjä ja toinen taidemaalari.
"Itsekin olen hyvä piirtäjä. Kai sitä on jotakin saanut, eivätkä velipojat ole kaikkea vieneet", Heino Tuomivaara nauraa.