Tuore musiikinlehtori sai 1970-luvun lopulla kuulla Sibelius-lukion opettajilta vinoilua pitkästä niskatukastaan. Karvonen lupasi leikata sen heti, kun rytmimusiikki on nostettu klassisen musiikin rinnalle esimerkiksi koulutuksessa.
"Niin kuin näet, niskatukka on pysynyt. Ei ole tarvinnut leikata", sanoo Säveltäjät & Sanoittajat Elvis ry:n toiminnanjohtajana syyskuun alussa aloittanut musiikin maisteri Reijo Karvonen, 55.
Esimerkkinä hän käyttää kotikuntaansa Kuusamoa: vaikka siellä olisi hyvä klassisen musiikin alueorkesteri, klassisen musiikin kuuntelun traditio ja perinne puuttuvat.
"Miksi siellä sitten koulutetaan pelkästään sellaiseen formaattiin, joka ei korreloi lainkaan ihmisten kuunteluun", Karvonen joutuu yhä kysymään. "Mieluummin monipuolisempaa, että ihmiset voivat valita, missä konserteissa käyvät ja mistä tykkäävät."
Kuusamoa Karvonen käyttää esimerkkinä, koska hän suunnitteli sinne laajan juhlakonsertin, kun pitäjä vietti syyskuun lopulla 140-vuotisjuhliaan. Hän kasasi sitä varten laajan Kuusamo-orkesterin, jossa oli sekä jousisto että kolme kuoroa. Ytimessä oli silti rytmimusiikki ja konsertin jälkimmäinen osa koostui pääasiassa hänen säveltämästään musiikista. Esitys oli suuri menestys ja on päätymässä levyksi asti.
Pedagogista toiminnanjohtajaksi
Reijo Karvonen on tehnyt yli 30 vuoden uran rytmimusiikin kouluttajana ja alan pioneerina. Sibelius-lukion ja Sibelius-Akatemian jälkeen hän on tehnyt kymmenen vuoden rupeaman Helsingin ammattikorkeakoulun pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.
Kun kaksi isoa ammattikorkeakoulua, Evtek ja Stadia yhdistyivät elokuussa jättimäiseksi 14 000 opiskelijan Metropoliaksi, se olisi merkinnyt taas kaiken aloittamista alusta. Toisekseen pop-jazzin asema kolossissa vaikutti arveluttavalta.
"Katsoin, että minulla on niin vähän peliaikaa työelämässä jäljellä, että teenpä jotakin muuta tällä pelikentällä."
Hän otti vastaan uuden pestin ja ryhtyi jatkamaan Mr. Elviksenä tunnetun säveltäjä-kapellimestari Arthur Fuhrmanin sekä muun muassa yhdistyksen lehden Selviksen päätoimittajana vaikuttavan Martti Heikkilän työtä.
"Syksyn kokemukset ovat, että tämä on mielenkiintoista, haastavaa ja kutkuttavaa. Tässä näkee tutun musiikkitoiminnan eri perspektiivistä."
Elvis on 650 jäsenen yhdistys, joka vastaa maan kevyen musiikin säveltäjien ja sanoittajien edunvalvonnasta. Tärkeimpiä asioita ovat luonnollisesti tekijänoikeuksien sekä niiden kautta jäsenistölle tulevien korvauksien valvonta. Keskeinen toimintakanava on Teosto, eli Säveltäjien Tekijänoikeustoimisto Teosto ry. Sen kolme suurinta jäsenjärjestöä ovat Elvis, klassisen puolen Suomen Säveltäjät ry sekä Suomen Musiikkikustantajat ry.
Tekijänoikeudet
ovat uhattuina
Edessä on Karvosen mukaan suurempia ja pienempiä uhkia. Musiikki on yhä enemmän menossa digitaalisessa muodossa online-puolelle, mikä aiheuttaa suuria globaaleja haasteita.
Toisekseen EU on jo muutaman vuoden vaatinut tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan yhdenmukaistamista ja haluaa saada musiikin tekijänoikeuksien hallinnon muutamalle suurelle eurooppalaiselle järjestölle.
"Jotta pysytään näissä asioissa kärryillä, tarvitaan Elvisin kaltaista yhteisöä, joka valvoo jäsentensä etuja", Karvonen painottaa. Edessä on paljon asioiden haltuunottoa. "Se ei ole pelkästään Suomen tasolla toimimista, vaan yhteydet Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin ovat tärkeitä. Verkostoituminen on päivän sana."
Eduskunnassa on parhaillaan vireillä lakimuutos, jolla tekijänoikeuslakiin kirjattaisiin työsuhde-olettamus. Sen mukaan kaikki tekijänoikeudet siirtyvät automaattisesti työnantajalle, ellei työsopimuksessa muuta mainita.
"Tämä on tekijänoikeuden heikentämisyritys. Bisnesmaailma on monella muullakin rintamalla nakertamassa tekijänoikeuksia."