Haiti itsenäistyi 1804 Amerikan valtioista toisena Yhdysvaltain jälkeen. Entisten afrikkalaisorjien perustama, pieni ja vuoristoinen, eroosion ja köyhyyden vaivaama Haiti on ollut vuosisadat ison naapurin takapihaa, johon on Yhdysvalloissa suhtauduttu sen mukaan kuin omat edut ovat vaatineet.
Tuhannet haitilaiset ovat yrittäneet vuosittain päästä vaarallisilla venekyhäelmillä Karibialta pohjoiseen. Lasten mittavaa adoptiotoimintaa Yhdysvaltoihin on harrastettu pitkään ennen maanjäristystä.
Yhdysvaltain joukot miehittivät Haitia 1900-luvulla vuosikymmenten ajan, ensimmäisen kerran 1915-1934. Haitin surkeus syveni, kun isä ja poika François Duvalier ja Jean-Claude Duvalier johtivat maata diktatorisin ottein 1957-1986.
1990 valitun presidentti Jean-Bertrand Aristiden aika ei vienyt maata sen enempää eteenpäin. Hänet heitettiin vallasta nopeasti, ja sotilasjuntan Haitista lähti lisääntyvästi pakolaisia meritse Yhdysvaltoihin. Kun Aristide pääsi palaamaan, presidentti Bill Clinton lähetti maahan 20 000 sotilastaan 1994 turvaamaan järjestystä.
Korruptiosta syytetty Aristide joutui lähtemään jälleen 2004, tällä kerralla George W. Bushin painostuksen edessä. YK lähetti maahan omat rauhaturvaajansa ja järjestönsä. Niitä on tarvittu jo aikaisemmin kahdessa luonnonkatastrofissa, vuosien 2005 ja 2008 hurrikaanituhoissa. 2006 vaaleissa presidentiksi nousi nykyinen René Préval.
Tammikuun 12. päivän maanjäristys tärveli yhdeksän miljoonan haitilaisen omia poliisivoimia ja jo ennestään onnetonta terveydenhuoltoa, infrastruktuuria ja rakennuskantaa. Ihmishenkien menetysten ja loukkaantuneiden ja vammautuneiden lisäksi. Yhdysvaltain, YK:n, muun maailman ja haitilaisten on pystyttävä pian päättämään, mitä tämän jälkeen.