Sunnuntaina järjestettyjen parlamenttivaalien tulos ennakoi uuden ajan alkua Espanjan politiikassa. Tähän saakka vuoroin hallinneet konservatiivinen PP ja sosialistinen PSOE kokivat kumpikin murskatappion eivätkä kykene yksin muodostamaan enemmistöhallitusta.
Vaalien voittajaksi selviytyi ennakko-odotusten mukaisesti Kreikan populistisen vasemmistopuolue Syrizan veljespuolue Podemos sekä keskustaliberaalinen Ciudadanos. Vaalituloksen perusteella hallitusneuvotteluista tulee todella vaikeat.
Espanja kuuluu niihin EU-maihin, joiden talous sukelsi syvälle taantumaan muuta vuosi sitten. Se joutui turvautumaan muiden euromaiden hätäluottoon pankkijärjestelmänsä pelastamiseksi.
Laman kurimuksessa valtaan nousi Mariano Rajoyn johtama konservatiivinen PP, joka alkoi panna taloutta järjestykseen kovalla kädellä. Talous on tänä vuonna piristynyt, ja kasvu on ollut peräti euromaiden kärkiluokkaa.
Rajoyn hallituksen lääkkeet ovat olleet kuitenkin niin karvasta kalkkia osalle kansaa, että äänestäjät rankaisivat vaaliuurnilla. Osansa vaalitulokseen on myös korruptiolla, joka on juurtunut syvälle Espanjan vanhoihin puolueisiin.
PP:n ääniosuus putosi peräti 16 prosenttiyksikköä 45:stä 29 prosenttiin. Paikkamäärä romahti 186:sta 122:een 350-paikkaisessa parlamentissa. Paljon paremmin ei mennyt sen perinteisellä kilpailijalla sosialistisella PSOE:llakaan. Sen ääniosuus laski 29:stä 22 prosenttiin, mikä tiesi 12 paikan menetystä.
Vaalien kiistaton voittaja on vasemmistolainen Podemos, joka on varsin tuore tekijä Espanjan politiikassa. Podemoksen 91 paikkaa ja viidennes äänistä oli odotettua enemmän, sillä se pesi ennakkokaavailuissa voittajaksi arvioidun keskustaliberaalisen Ciudadanosin. Yhdessä ne saivat kolmanneksen äänistä.
Vaalitulos merkitsee sitä, ettei enemmistöhallitusta kyetä kokoamaan perinteisellä tavalla. Enemmistöhallitus on mahdollinen vain muodostamalla useamman puolueen koalitio, jollaista Espanjassa ei ole ollut vuosikymmeniin.
Yksinkertaisimmin tukeva enemmistö syntyisi, jos vanhat kiistakumppanit PP ja PSOE lyöttäytyisivät kimppaan. Tätä ei pidetä todennäköisenä, sen verran kaukana ne ovat toisistaan. Sosialistien ei uskota nielevän oikeiston talouspolitiikkaa, ja sosialistien kannattajien keskuudessa tämä vaihtoehto saanee tylyn vastaanoton.
PP:lle mieluinen kumppani olisi Ciudadanos, mutta yhdessä niiden paikkamäärä ei riitä enemmistöön. Sama ongelma on PSOE:n ja Podemoksen liitolla. Poliittisilta asetelmiltaan mahdottomalta tuntuu PP:n ja Podemoksen hallitus. Sitä paitsi Podemoksessa ei tunneta juurikaan mielenkiintoa hallitusvastuuseen.
Hallitusenemmistön rakentamista monimutkaistaa vielä eri puolueiden suhtautuminen Katalonian itsenäistymispyrkimyksiin.
Yksi vaihtoehto on vähemmistöhallitus, mutta sen tie tulisi oleman vahvasti miinoitettu.
Pääkirjoitus