Oulu Kärppien Juha-Pekka Haataja lausui totuuden viime viikolla. Vaikka portti A-maajoukkueen Ruotsin-turnaukseen oli raollaan, ei oululaishyökkääjä ollut pahoillaan, kun päävalmentaja Jukka Jalonen valitsi reissuun KalPan Sakari Salmisen.
"MM-kisoihin ei olisi kuitenkaan saumaa", Haataja kiteytti.
Ei niin. Ei Haatajalla eikä Ruotsin-turnauksessa pelanneilla Salmisella, Marko Anttilalla, Jarno Koskirannalla, Jani Tuppuraisella, Joonas Järvisellä, Mikko Kousalla tai Joni Ortiolla.
Todellisia MM-näyttöjä antoivat pelaajat, joilla on realistinen mahdollisuus kotikisoihin. Jalosen erityistarkkailussa oli kaksi viime kevään maailmanmestaria, ex-kärppähyökkääjät Janne Pesonen ja Juhamatti Aaltonen.
Pesonen on ollut SM-liigassa kiistämätön pettymys. Odotusarvona oli kotimaan kaukaloiden kokonaisvaltainen dominointi, mutta toistaiseksi HIFK ei ole saanut Pesosesta kaipaamaansa suunnannäyttäjää.
Viikonlopun kolme maalia pitävät Kainuun kasvatin yhä mukana Jalosen MM-kisakaavailuissa.
Ruotsi-ottelun viimeisellä 20-minuuttisella nähtiin Pesonen parhaimmillaan. Röyhkeät yksi vastaan yksi -haastot tuottivat yhden maalin ja yhden hukatun läpiajon.
Tshekki-ottelussa loistanut Aaltonen näytti, ettei hänen nimeään kannata yliviivata vielä punakynällä. Ailahteluun taipuva Iin mies tuo mihin tahansa joukkueeseen arvokasta erikoisosaamista pelirohkeuden, right-kätisyyden, juonikkuuden ja maalintekotaidon muodossa. Aaltonen on viimeistellyt kuluvalla kaudella kivikovassa KHL:ssä jo 20 osumaa - luku, jonka arvon myös Jukka Jalonen ymmärtää.
Viime kädessä Pesosen ja Aaltosen kohtalo nivoutuu NHL:n tapahtumiin. Jalonen ja Leijonien manageri Jari Kurri lähtevät maaliskuussa tarkkailumatkalle Pohjois-Amerikkaan.
Tuolloin tiedetään tarkemmin, mitkä NHL-seurat ovat jäämässä pudotuspelien ulkopuolelle ja ketkä NHL-pelaajat ovat motivoituneita pelaamaan MM-kisoissa.
Leijonien hyökkäykseen on tarjolla Teemu Selänteen, Mikko Koivun, Tuomo Ruudun, Jussi Jokisen, Ville Leinon, Niklas Hagmanin ja Lauri Korpikosken kaltaisia supertähtiä.
Viime keväänä Leijonia hinannut tutkapari Jarkko Immonen-Mikael Granlund pelaa takuuvarmasti MM-kisoissa.
Suomen kolmessa ensimmäisessä hyökkäysketjussa on jaossa vain yhdeksän paikkaa.
Ensimmäisenä liipaisimella on Pesonen, jonka täytyy pelata elämänsä kevät SM-liigassa, jotta paikka MM-joukkueeseen aukeaisi.
Jalosta ei käy kateeksi. Kansa näkisi mielellään MM-joukkueessa nipun NHL-tähtiä, joiden tuloon liittyy suuria riskejä - sekä pelillisesti että joukkuekemian kannalta.
NHL-pelaajien sopeutuminen isoon kaukaloon ja maajoukkueen pelitapaan vie aina oman aikansa. Homma toimii niin kauan, kun NHL-tähdet ovat yhtä sitoutuneita kuin Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu.
Viime kevään MM-kisojen Venäjä on hyvä esimerkki joukkueesta, joka tukehtui supertähtiensä ylimielisyyteen.
Jalonen ymmärtää, ettei Leijonilla voi olla neljää ykkösketjua - ei edes kotikisoissa. Taustalle tarvitaan myös Leo Komarovin kaltaisia työjuhtia, jotka antavat kärkiketjujen pelaajille hengähdysaikaa ja jotka pitävät vastustajan puolustajat pelossa taklauksillaan.
Jo nyt Jalonen tuskailee NHL-tähtien ja Euroopassa elantonsa ansaitsevien pelaajien oikeaa suhdelukua. Asetelma on tulenarka, sillä Jalosen ja tiettyjen NHL-pelaajien välit kiristyivät Vancouverin olympialaisissa äärimmilleen.
Jos kaunoja jäi kytemään, on välit selvitettävä viimeistään maaliskuun tarkkailumatkalla.
MM-kotikisat on huonoin mahdollinen paikka kulissientakaisille valtataisteluille.