Ta­kai­sin kotiin

Muukalaiset on kolmas osa Antti Tuuri historiallista Äitini suku -sarjaa, jonka pääosassa on Pohjanmaalta 1700-luvulla karkotetun herätysliikkeen mukana lähtenyt Ulla. Ensimmäinen osa, Eerikinpojat (2001), kertoi liikkeeseen kuuluvan nuoren Ullan ja hänen äitinsä lähdöstä laivalla kohti Eurooppaa ja "Korkeaa vuorta", hengellistä kotia.

Muukalaiset

on kolmas osa Antti Tuuri historiallista Äitini suku -sarjaa, jonka pääosassa on Pohjanmaalta 1700-luvulla karkotetun herätysliikkeen mukana lähtenyt Ulla.

Ensimmäinen osa, Eerikinpojat (2001), kertoi liikkeeseen kuuluvan nuoren Ullan ja hänen äitinsä lähdöstä laivalla kohti Eurooppaa ja "Korkeaa vuorta", hengellistä kotia.

Toinen osa, Ullan kirja (2002) seuraa joukon vaellusta Euroopassa aikustuneen Ullan silmin. Kolmannessa osassa hän on kahden lapsen äiti ja naiselle harvinaisen itsenäisen ammatin harjoittaja.

Pieni seurakunta on matkannut jo toistakymmentä vuotta ilman että pysyvää kotia on löytynyt. Lappajärven rannat ja siniset selät kangastelevat vahvoina muistoissa.

"En enää muista kaikkien kylien nimiä, joiden läpi me kuljimme ja kuljetimme lapsiamme ja tavaroitamme. Niiden asukkaat kielsivät meitä pysähtymästä, sylkivät meidän päällemme ja heittelivät meitä kivillä ja loalla, ja vihaisten ihmisten huudot ihmetyttivät Annaa ja Jaakko Tuomaanpoikaa, joilla oli vielä usko hyvyyteen maailmassa, mutta me aikuiset ymmärsimme, että meitä vainottiin samasta syystä, jonka takia meidän Herramme oli ristiinnaulittu ja marttyyrejä kivitetty kautta vuosisatojen", Ulla sanoo.

Ullan kertojanääni leimaa koko tarinaa. Nuori piikatyttö saa kirjansitojan opin ja on kirjoitus- ja kielitaitoinen käsityöläinen.

Naisen äänen ei sovi liikaa kuulua seurakunnassa. Älykäs Ulla hyväksyy sen, mutta hänen nöyrät ja raikkaan ironiset kommenttinsa antavat kerronnalle erityisen valotuksen.

Myös aviomies Tuomas on taiteilija, puuseppä joka pystyy näkemään ja kaivertamaan esiin puun sisään piilotetut enkelit, kukat ja köynnökset.

Herätysliikkeeseen syntyy uskonnollisia ja sosiaalisia ristiriitoja. Hengellinen johtaja Erik Eerikinpoika tulee riivajahenkien pelossaan vainoharhaiseksi. Joukko hupenee, ja alkuseurakunnan ilo muuttuu peloksi ja epäröinniksi.

Rivijäsenten keskinäinen yhteys on vahva, mutta hajoaminen uhkaa liikettä. Lopulta, kun enää Amerikka tuntuu paikalta perustaa oma ihanneyhteisö, päättävät Ulla ja Tuomas palata Pohjanmaalle.

Muukalaiset kertoo erilaisuudesta. Eerikinpojan johtama herätysliike tuntuu sitkeällä totuudenetsinnällään uhkaavan valtaväestöä kaikkialla minne se asettuu.

Mutta joukko ei keskenäänkään ole yhtenäinen. Etenkin Ullan, mutta myös Tuomaan "taiteilijanäkökulmasta" syntyy tarkasteluetäisyys, joka ei koske vain romaanisarjassa kuvattua 1700-luvun herätysliikettä, vaan ihmisyhteisöjen toimintaa yleisemminkin.

Lopuksi pelkkä valaistunut liike yhteisyyspyrkimyksineen ei riitä, vaan valon löytyminen on kiinni yksilöstä itsestään. On uskallettava olla muukalainen myös omassa yhteisössä.

Antti Tuurin 1700-luvulle sijoittuva romaanisarja ei ole pelkästään historiallinen vaan yleispätevä, tässäkin ajassa, jossa muukalaisia ja oman paikkansa etsijöitä on yhä enemmän.

Ilmoita asiavirheestä