Pelson vankilan naisten osaston putsarina eli siivoojana toimiva Ulla (nimi muutettu) elää ajatuksissaan jo keväässä. Maaliskuussa koittaa hartaasti odotettu vapaus.
Nelikymppinen, Keski-Suomesta kotoisin oleva Ulla istuu kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden kakkua. Retki kaltereiden taakse on hänelle toinen.
"Petoksia", Ulla toteaa eikä halua tarkemmin tuomioihin johtaneista tekemisistään puhua. Vaikka olot Pelson pienellä naisten osastolla ovat kohtalaisen hyvät, ei Ulla haluaisi enää vankilan ovea maaliskuun jälkeen avata. Vannomaan hän ei kuitenkaan parannustaan käy.
"Ei tämä tosiaankaan mitään herkkua ole. Minun on hyvä lähteä siviiliin, kun on asunto odottamassa ja välit lapsiin kunnossa. Moni lähtee aivan tyhjän päälle."
Hämeenlinnankin lusimisolot katsastaneen Ullan ei ole vankeusaikanaan tarvinnut sotkeutua väkivaltaisuuksiin. Elo Pelson naisten osastolla on hänen mukaansa hyvin rauhallista.
"Kyllä nykynuoriso erilaista on kuin me aikoinaan. Viinan kanssa kyllä läträttiin, mutta huumeita ei ollut mukana eikä väkivaltaa. Huumeet ja viina tänne suurimman osan tuo, tavalla tai toisella."