Vaikka on jouluaatto, on pakko palata vielä koko viikon tasavaltaa kuohuttaneeseen Tikkakoskigateen. Helsingin Sanomat kertoi hallussaan olevista korkeimman turvaluokituksen salaisista papereista, jotka koskevat Puolustusvoimien salamyhkäistä Viestikoekeskusta.
Palataan ensin kuitenkin historiaan ja talvisodan loppupäiviin maaliskuussa 1940. Tuolloin Suomen Tietotoimisto STT kertoi, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta olisi hyväksynyt rauhanehdot. Ennenaikaisen uutisen tulkittiin johtaneen siihen, että Suomen Moskovassa olleiden neuvottelijoiden yritykset saada muutoksia ehtoihin epäonnistuivat.
STT:n edustajat saivat lyhyet maanpetostuomiot. STT ei saanut tietoa salaisista asiakirjoista vaan proosallisesti eduskunnan kuppilasta, jossa ulkoasiainvaliokunnan kaksi jäsentä oli väitellyt rauhanehdoista kovaäänisesti. Väittelyn kuullut oletti, että valiokunta oli hyväksynyt ne. Vaikka uutista yritettiin kumota, se ehti levitä maailmalle.
Tällä kertaa ei ole kysymys yhtä dramaattisesta asiasta, vaikka punaleimapapereita olikin päätynyt HS:lle. Poliisitutkinnassa ja todennäköisessä oikeudenkäynnissä selviää myöhemmin, mitä seuraamuksia tapauksesta tulee. Niitä ei kannata ennakoida.
En aivan vähästä kommentoi muiden tiedotusvälineiden tekemisiä, kukin vastaa omistaan. Sen verran kuitenkin, että ihmettelen, miksi HS katsoi aiheelliseksi kertoa alleviivaten, että sillä on hallussaan salaisia, joskin vanhoja ja yllätyksettömiä, asiakirjoja. Onpa joku kutsunut uutisen ulospanoa ”punaleimapornoksi”.
Itsekin olen nähnyt turvaluokiteltuja papereita, mutta olen allekirjoittanut vaitiolosopimuksen. Siksi niistä ei sen enempää; ei niissä minusta suurempia salaisuuksia ole edes ollut.
Sitäkin useammin minullekin, kuten toimittajille yleensäkin, on kerrottu salaisia, ei-julkisia tai luottamuksellisia tietoja, joista sitten on tehty harkinnan mukaan uutisia. Vuotajat ovat varmaan rikkoneet joitakin sääntöjä, ja olenpa itsekin voinut tehdä tietämättäni niin.
Joitakin seuraamuksia on toki ollut. Kun kirjoitin erään presidentin pitämästä puhuttelusta korkea-arvoiselle sotilaalle, presidentti näytti pitkään myrtynyttä naamaa. Kun olin mukana uutisoimassa yritystä muuttaa yya-sopimusta, yrityksen keskeinen henkilö ei ole tervehtinyt sen koommin.
Vuodot ovat vanhan sanonnan mukaan demokratian voiteluaine. Paljon yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita jäisi kertomatta ilman niitä. Vuotajalla on yleensä jokin tarkoitusperä menettelylleen. Tiedotusvälineen on otettava tämäkin huomioon arvioidessaan, mitä julkaisee ja mitä jättää julkaisematta.
Presidentti Richard Nixon ei olisi joutunut eroamaan ilman Washington Postin Bob Woodwardin ja Carl Bernsteinin paljastuksia. Anneli Jäätteenmäki (kesk.) olisi tuskin joutunut eroamaan pääministerin paikalta ilman toimittaja Pekka Ervastin paljastuksia.
Vuotoja on paikallistasollakin. Jos tietoa oululaisen koulun stipendirahaston väärinkäytöstä ei olisi vuodettu Kalevalle, asia olisi voinut jäädä paljastumatta.
Tiedotusvälineet ja poliitikot ovat ottaneet Tikkakoskigateen hyvinkin erilaisia kantoja. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on selvästi alkanut valaa öljyä laineille ja arvioinut vuodon tuomia pelättyjä vahinkoja ulkosuhteisiin jo maltillisin sanakääntein.
Tikkakoskigatessa käydään rajanvetoa yhtäältä sananvapauden ja lähdesuojan sekä toisaalta asiakirjasalaisuuden välimaastossa. Vuotajasta on puhuttu vähän verrattuna HS:ään.
HS:n emerituspäätoimittaja Janne Virkkunen kirjoitti tiistain HS:ssä, että median tehtävä on lakien puitteissa palvella lukijoitaan, katselijoitaan ja kuuntelijoitaan ja että pitää olla varuillaan, jos päättäjät alkavat kiittää mediaa vastuullisuudesta. Ja sitten: ”Toimitustyössä joudutaan jatkuvasti miettimään, mitä julkaisemisesta seuraa. Vielä enemmän pitää miettiä, mitä seuraa siitä, jos jotakin kirjoitusta ei julkaista.”
HS arvioi tietonsa julkaisemisen arvoisiksi ja kantaa siitä vastuun. Kaleva ei olisi julkaissut juttua sellaisena kuin HS sen julkaisi.
Kuten sanottu, Tikkakoskigaten jatko on viranomaisten käsissä. Viikko sitten tuntui kuin taivas olisi pudonnut niskaamme. Ei ole pudonnut.
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille.