Taivalkoski Kun Päätalonsa lukenut astuu kirjailijaprofessorin lapsuudenkotiin Kallioniemeen, hän tuntee tulevansa tuttuun taloon. Siellä heräävät henkiin tarinat jokijärveläisperheen elämästä puutteellisissa oloissa.
Kallioniemen vanhalla puolella hakeutuu vieraiden katse nurkassa seisovaan uuniin. Kolmatta kesää oppaana oleva Saara Lindström tietääkin, mikä on yleisin kysymys: "Onko tämä nyt se paikkaansa hakeva uuni?"
Sama uuni ei ole kyseessä, vaan kopio siitä. Kallioniemessä löytyy toki paljon alkuperäistä esineistöä. Esimerkiksi kangaspuut ovat olleet Kalle Päätalon äidin.
"Riitu kutoi silloin, kun oli joutoaikaa. Sitä en tiedä, milloin suuren katraan äidillä joutoaikaa oli", Lindström sanoo. Vitriinissä ovat Riitun viimeisin piippu ja kupparinsarvi.
Lindström kehottaa vieraita kokeilemaan keinutuolia. Hiltu-Jakin tekemästä keinutuolista tuli hieman susi, sillä se ei keinu kunnolla.
Oppaalla riittää niin paljon tarinaa, että häntä on epäilty Iijokisarjan yhden henkilöhahmon Satusedän eli uunit muuranneen Antti Lohilahden sukulaiseksi. Sitä hän ei kuitenkaan ole.
Lindström on oppaana unelmatyössään, sillä hän on kiihkeä Päätalon kirjojen ystävä. Iijokisarjan hän sanoo lukeneensa noin 28 kertaa läpi.
Kun Lindström on syyskuun puoliväliin asti puhunut Päätalosta, hän uskoo, että Päätalo-kirjaa hän ei avaa ennen tammikuuta.
"Minulla ei ole ystäviä, jotka lukisivat Päätaloa. Kallioniemessä saan keskustella kirjoista ja niiden ihmisistä ja tarinoista. Täällä nauramme ja itkemmekin. Päätalon kirjojen henkilöt ovat meille joillekin tutumpia kuin kaikki sukulaisemme."
Lukijat ovat tarkkanäköisiä ja siksi moni huomaa pihapiirissä, että sauna on väärällä puolella kuin alunperin. Joillakin saattavat fakta ja fiktio mennä sekaisin.
"On joskus kysytty, että tähänkö uuniin Hermanni-isä pakotti Kallen ryömimään ja hakemaan leipiä pois. Tämä tarina on kuitenkin Vikke Nilosta kertovassa kirjassa, ei Kallen omasta elämästä."
Tämän kesän ilmiönä oppaat ovat huomanneet, että usein pariskunnasta nainen onkin se Päätalon ihailija. Nuoriakin lukijoita löytyy.
"Täällä kävi 13-vuotias poika, joka oli lukenut ensimmäisen Päätalonsa. Sitten hän pakotti vanhempansa lähtemään Kallioniemeen."
"Leipä on täällä ollut tosi kovassa", sanoo hauholainen Matti Rantti Kallioniemen pirtissä. "Vaatimattomistakin oloista voi kuitenkin päästä pitkälle, jos on lahjoja."
Hankasalmelaisen Eila Pietiläisen vuosien haave toteutui Kallioniemen vierailulla.
"Elämyksenä tämä on ollut mahtava. Sauna herättää tunteita, kun muistaa Riitun saunanlämmitykset."
Nuorta sukupolvea edustivat Pietiläisten tyttärenpoika vaimoineen. Päätalon kirjojen lukija kumpikaan ei ole. "Hyvin erilaista on Päätalon lapsuus ollut täällä kuin omamme", Tiina Hermansson ja Sami Ibrahim sanoivat.
Kallioniemen vierasmäärät ovat kuluneena kesänä romahtaneet viime vuosina vakiintuneesta määrästä. Kävijöitä on normaalisti ollut noin 8 000. "Nyt on hyvä, jos pääsemme 5 000 vieraaseen", sanoo Kallioniemi-säätiön asiamies Maija-LiisaHalonen. Hän arvioi kävijämäärien laskun aiheutuneen huonoista säistä ja myös polttoaineiden hintojen noususta.
Nyt Kallioniemi-säätiössä odotetaan, että paikka kiinnostaisi uusia kävijöitä Päätalo-elokuvan myötä. Sitä kuvattiin viime kesänä kahtena päivänä Kallioniemessäkin.