Joissakin kunnissa on vaikea hyväksyä, että on viisaampaa yhdistyä toisten kanssa kuin yrittää sinnitellä itsenäisenä kuntana. Niinpä helpompaa on sanoa suoraan ei liitokselle kuin antautua hakemaan uusia keinoja palveluiden järjestämiselle.
Vaikka kuinka tosiasiat puhuvat kuntien yhdistämisen puolesta, edelleen löytyy kunnallispäättäjiä, joita ohjaavat muut vaikuttimet. Kun kuntaliitosajatus kaadetaan riittävän monesti, pidetään yllä epäluuloja. Ne lähtevät siitä olettamuksesta, että oma kunta häviäisi aina. Epäluulot ovat estäneet asioiden järkevän hoidon jo aikaisemmin.
Hyvä esimerkki tästä saatiin hiljattain, kun Taivalkosken valtuuston puheenjohtaja tyrmäsi suoralta kädeltä Pudasjärven kollegansa esityksen kuntien yhdistämisestä. Selvästikin kosinnan taustalla nähtiin vähintään ketunhännän vilaus kainalossa.
Jos Pudasjärvi ja Taivalkoski liitettäisiin yhteen, syntyisi 13?900 asukkaan kunta. Sekin on asukaspohjaltaan vielä pieni vastaamaan tuleviin haasteisiin. Kunnat sijaitsevat alueella, jonka kasvunäkymät eivät ole kovin rohkaisevia.
Kuntien yhdistäminen mielletään useimmiten siellä, missä kuntakeskusten etäisyydet ovat lyhyet ja luontainen kanssakäyminen vilkasta. Monet yhdistämisen hyödyt koskevat kuitenkin kaikkia kuntia.
Vaikka kunnallisbyrokratia ei kuntatalouden kannalta ole oleellisin menoerä, muodostaa omien virkakoneistojen ylläpito turhia hidasteita palveluiden uudenlaiselle järjestämiselle. Pudasjärvellä ja Taivalkoskella ei kannattaisi nyt nokitella sen enempää vaan arvioida kiihkotta kuntaliitosta ja jopa katsoa vielä eteenpäin Kuusamon suuntaan vielä laajemman liiton perään.