Taivaan oma ilo­tu­li­tus odo­tet­ta­vis­sa tors­tain vas­tai­se­na yönä

Ilmatieteen laitoksen avaruussäätiedotteen mukaan Auringossa tapahtui eilen voimakkuudeltaan melko vaatimaton mutta pitkäkestoinen roihupurkaus.

Näin komeasti revontulet loimusivat pari viikkoa sitten.
Näin komeasti revontulet loimusivat pari viikkoa sitten.
Kuva: S:R

Ilmatieteen laitoksen avaruussäätiedotteen mukaan Auringossa tapahtui eilen voimakkuudeltaan melko vaatimaton mutta pitkäkestoinen roihupurkaus, joka voi aiheuttaa näyttäviä revontulia, jos pilvisyys sallii niiden näkymisen.

Roihupurkaus lähetti avaruuteen samalla myös koronan massapurkauksen.

Massapurkaus lähti jokseenkin suoraan kohti Maata ja on melko nopea: sen arvioidaan saapuvan keskiviikkona noin kello 18 Suomen aikaa.

Maahan osuessaan massapurkaus aiheuttanee pienen tai kohtalaisen geomagneettisen myrskyn. Jos tämä tapahtuu, kun Suomessa on yö, revontulia näkyy suurimmassa osassa maata, suurella todennäköisyydellä etelärannikolla asti.

Näkyvät pilvettömänä yönä

Revontulet näkyvät parhaiten pilvettöminä öinä. Torstain vastaisena yönä on ennusteen mukaan enimmäkseen pilvistä, mutta jos pilvipeite repeilee, kannattaa tarkkailla taivasta revontulten varalta.

– Kannattaa pitää mielessä, että massapurkauksen saapumisajankohtaa ei voi tunnin tarkkuudella ennustaa. Jos purkaus saapuu keskiviikkoiltana, kuten tämänhetkinen arvio on, ajoitus on ihanteellinen pitkäkestoiselle revontulinäytökselle Suomessa, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Tiera Laitinen arvioi.

 Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että kun massapurkaus on mennyt ohi, Maa jäänee muutamaksi päiväksi nopeampaan aurinkotuulen virtaukseen.

Virtaus on peräisin Auringon pohjoisella puoliskolla olevasta laajasta koronan aukosta. Myös massapurkauksen vaikutus voi tuntua vielä torstai-iltana.

Mistä revontulien värit syntyvät?

Revontulia virittävät hiukkaset ovat peräisin Auringosta, josta ne sinkoutuvat avaruuteen jopa 1 000 kilometrin nopeudella sekunnissa aurinkotuulen mukana.

Revontulivalo syntyy tyypillisesti noin 100–200 kilometrin korkeudessa, kun elektronit törmäävät ilmamolekyyleihin lähinnä Maan napa-alueilla, jonne Maan magneettikenttä ohjaa Auringosta peräisin olevat hiukkaset.

Yleensä revontulet ovat vihertäviä. Vihertävä ja punainen revontulivalo johtuu törmäyksistä ilmakehän happiatomeihin, sininen ja violetti puolestaan syntyy, kun hiukkaset törmäävät typpimolekyyleihin.