Kuusamolainen lentäjä Teuvo Määttä, 70, lämmittelee nelipaikkaista lentokonetta ilmailukerhon konehallin edessä Kuusamon lentoasemalla.
Moottorikoneilla 37 vuotta lentäneen Määtän olemus paljastaa heti, että asialla on ilmailuun vihkiytynyt. Siistissä haalarissa konetta huolellisesti tarkastava sutjakka lentäjä on kuin suoraan James Bondin elokuvasta.
Määttä on ikänsä puolesta harvinainen näky lentokoneen ohjaimissa, vaikka moottorilentokoneilla lentävät harrastajat harmaantuvat vauhdilla.
Ilmailussa olisi nuorille sanan mukaisesti taivas auki. Uutta verta koneiden ohjaimiin saadaan niin verkkaisesti, että esimerkiksi vapaaehtoisin voimin lennettävät välttämättömät palo- ja pelastuslennot ovat jääneet pienemmillä paikkakunnilla muutaman ihmisen vastuulle.
Lentäjäpula
koko maassa
Kuusamossa palolennot hoitaa ilmailukerho, jossa on yhdeksän aktiivista lentäjää. Heistä vain seitsemällä on viranomaisten myöntämä kelpoisuus tehdä palolentoja.
Lennot vaativat jatkuvan päivystyksen ja konevalmiuden kesäisin. Siksi ilmailukerhon varainhankinnalle tärkeän työn hoitaminen pistää lentäjät lujille.
Suomen ilmailuliiton toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen kertoo, että lentäjäpula ei ole vain väkikadosta kärsivien seutujen murhe. Nuoria harrastajia tarvitaan lisää kaikkialla.
"Olemme tästä keskusjärjestönä laajemminkin huolissaan. Tämä ei ole vain maaseutukuntien ongelma", Mönkkönen sanoo.
Hän arvioi, että ilmailuakin kiusaava pula nuorista johtuu siitä, että nykyisin tarjonta eri harrastusmuodoista on niin runsas.
Ilmailuliitossa on pohdittu nuorisokisaan keinoiksi koulutuksen ja kerhotoiminnan uudistamista.
Mönkkönen muistuttaa, että nykysuuntauksen mukaan vapaa-aika lisääntyy ja ostovoimakin kasvaa, kun talouden notkahduksesta päästään yli. Siksi uusia ilmailijoitakin uskotaan löytyvän.
"Ilmailuakaan ei tarvitse välttämättä harrastaa kalleimmasta päästä. Hinnaltaan se kilpailee pitkällä jänteellä monen muun lajin kanssa", Mönkkönen kertoo.
Pumppuvikaisella
ei ole asiaa ohjaimiin
Palo- ja pelastuslentojen tulevaisuudesta yhteiskunnan tulisi myös olla huolissaan. Hyötylentojen maksajiksi tarvittaisiin rahoittajia, mutta niiden löytäminen ei ole helppoa.
"Asiaa on mietitty, mutta mitään viisasten kiveä ei ole löytynyt", Kai Mönkkönen sanoo.
Lentolupakirjan hankkiminen vaatii monet teoriatunnit ja lentoa 40 tuntia. Aluksi opettajan kanssa, minkä jälkeen yksinlennot voivat alkaa kouluttajan luvalla. Pelkkä lentohalu ei kuitenkaan riitä, vaan harrastajan terveyden on oltava kunnossa. Yli 50-vuotiaan terveydentilan varmistaa ilmailulääkäri vuosittain.
Teuvo Määttä sanoo, että lentoharrastus on ollut hänelle hyvä kannustin huolehtia aina omasta terveydestä.
"Ei Suomessa varmaan ole kovin monta, joka on näin pitkään lentänyt", Määttä myöntää.
Palolentokelpoisuus edellyttää, että on lentänyt 150 tuntia. Lisäksi on tunnettava viranomaismääräykset ja laitteet, joilla työtä tehdään.
"Aika paljon saa lentää, että pääsee tekemään talkoita. Palolennoistahan emme saa mitään palkkaa", Teuvo Määttä kertoo.