Yhä useampi suomalainen haluaa päästä eroon silmälaseista leikkauksen avulla. Entistä useampi pääseekin, sillä leikkaustekniikat ovat hioutuneet ja tulokset parantuneet.
Vielä kymmenen vuotta sitten taittovirhekirurgiasta käytiin vilkasta keskustelua, enää ei. Leikkausten suosio jatkaa kasvuaan, ja entistä useampi lääkärikeskus korjaa taittovirheitä laserilla.
"Leikkauksiin ei enää suhtauduta kielteisesti, koska ne ovat osoittautuneet turvallisiksi ja ennustettaviksi", perustelee jo vajaat 20 000 taittovirheleikkausta tehnyt silmäkirurgi Juhani Pietilä Tampereen Mehiläisestä.
Taittovirhekirurgiasta kesällä väitellyt silmälääkäri Jukka Moilanen arvioi, että Suomessa tehdään noin 7 000-8 000 leikkausta vuodessa. Määrä on kasvanut tasaisesti.
Leikkaukset keskittyvät yksityiseen terveydenhuoltoon. Julkinen sektori leikkaa vain perustelluissa lääketieteellisissä poikkeustapauksissa.
Normaali taittovirheleikkaus mielletään kauneuskirurgiaksi, joten siitä ei makseta Kela-korvausta. Siksi tuhansien eurojen leikkaukseen päätyvät edelleen vain ne, joilla on varaa maksaa.
Moilasen tutkimuksen mukaan taittovirheleikkaukset ovat riittävän turvallisia ja potilaat pääosin tyytyväisiä. "Esimerkiksi piilolasien käyttäjillä vakavat sarveiskalvotulehdukset ovat yleisempiä kuin taittovirheleikkausten jälkeen", Moilanen vertaa.
Silti ongelmia tulee joskus, kuten leikkauksissa aina. Esimerkiksi kuivasilmäisyysoireet ovat yleisiä. Moilanen on nähnyt myös vakavampia, näköäkin haittaavia komplikaatioita Hyksin silmäklinikassa.
Mainonta lyhytnäköistä
Leikkausten mainontaa Moilanen kritisoi. "Mainokset lupaavat, että leikkauksella pääset eroon silmälaseista, mutta ei se aina mene niin. Leikkauksella vähennetään riippuvuutta silmälaseista, ja usein potilas tarvitsee lasit leikkauksenkin jälkeen, ainakin joissakin tilanteissa."
Mitä suurempi taittovirhe ja enemmän hajataittoa on, sitä todennäköisemmin laseista ei pääsekään eroon.
Juhani Pietilän mukaan viime vuosikymmenen alussa leikatuista likinäköisistä 85 prosenttia oli ilman laseja kahdeksan vuotta leikkauksen jälkeen. "Nyt määrä on noussut vähintään 98 prosenttiin", hän sanoo.
Uusintaleikkausten tarve on vähentynyt. Pietilä kertoo, että viime vuosikymmenellä uusintaleikkaus piti tehdä kymmenelle prosentille leikatuista. Viime vuosina luku on ollut 3-4 prosenttia.
Myös silmälääkäri Sauli Forsman Turun Silmälaser Oy:stä kehuu tuloksia hyviksi. Likinäköisten lisäksi ikänäköiset ovat alkaneet korjauttaa silmiään. Tulokset ovat yhä paremmat, mutta eivät niin hyvät kuin likinäön korjauksissa.
Tyypillinen leikkaukseen tulija on likinäköinen 20-45-vuotias mies tai nainen. Usein potilas harrastaa urheilulajia, jossa lasit ovat tiellä. Joskus leikkauksen syynä on ammatin vaatimus. Joku haluaa poliisiksi, mutta näkö ei riitä. Yksi iso ryhmä ovat piilolasien käyttäjät, joille piilolasit eivät enää sovi.