"Toivon arvokeskustelua siitä, halutaanko tässä kaupungissa tätä lajia enää ollenkaan", Heidi Pöykiö puuskahtaa.
Oulun Luistelukerhon päävalmentaja on ollut myrskyn merkki koko syksyn.
"Yritän vain pitää motivoituneiden tyttö- ja naisurheilijoiden puolta näissä haasteellisissa olosuhteissa. Ensimmäisen kerran on pitänyt miettiä, joudunko sanomaan lupaavimmille luistelijoillemme, että jos haluatte huipulle, teidän täytyy muuttaa pois Oulusta."
Pöykiö on perinpohjin pettynyt seuransa saamiin jäävuoroihin, jotka ovat hänen mukaansa kaukana viime keväänä esitetyistä toiveista. Päävalmentaja laskee menettäneensä viikossa seitsemän harjoitussessiota eli pienempiin osiin pilkottua vuoroa.
"Lisäksi iltapäivävuoromme alkavat niin aikaisin, että vanhimmat luistelijat eivät ehdi niihin koulusta. Niitä on päällekkäin eri kaukaloissa, eikä valmentaja voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, ja päällekkäin salivuorojemme kanssa. Joka viikko on erilainen, mikä tekee oheisharjoittelun suunnittelusta äärimmäisen vaikeaa. Menetimme parhaan vuoromme maanantain prime time -ajalta, eikä lauantai-illan vuoroa ole käytännöllisesti katsoen koskaan jääkiekkosarjojen otteluohjelmien takia."
Nykytilanteessa 350 jäsenen seuralla on yhtä aikaa jäällä pienimpiä luistelijoita ja kilparyhmäläisiä. Noin 70 yksinluistelijaa on sillä tasolla, että heidän pitäisi harjoitella jäällä vähintään viisi kertaa viikossa, mikä ei Pöykiön mukaan onnistu.
"Etelä-Suomessa tämän tason luistelijoilla on viikossa 10-12 jääharjoitusta", hän huomauttaa.
Lue lisää lauantain Kalevasta!