Suomalaisilta sosiaalityöntekijöiltä puuttuu taito kohdata maahanmuuttajaperheitä. Näin toteaa maahanmuuttajien sosiaalihuollosta väitöskirjan tehnyt Merja Anis.
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajana toimiva Anis kokee, että suomalaisviranomaisia vaivaavat ennakkoluulot sekä koulutuksen heikkous.
"Edelleen törmää siihen, että viranomaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin joko liian tuomitsevasti tai sitten kaiken sallivasti. Välimalli uupuu.", Anis sanoo.
Moni asiantuntija jakaa tutkijan näkemyksen. Yleisimpinä ongelmina mainitaan sosiaalityöntekijöiden kyvyttömyys ottaa maahanmuuttajat vastaan yksilöllisinä. Eri maista ja elämäntilanteista tulevia ihmisiä kohdellaan kuin yhtenäistä joukkoa.
"Suomi oli itse 1990-luvulle asti varsin homogeeninen maa. Täytyy muistaa, että lähihistoriassa me vielä luovutimme siirtolaisia emmekä vastaanottaneet niitä. Se, että olemme lapsenkengissä ulkomaalaisten kohtaamisessa, johtuu näistä historiallisista syistä", arvioi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) erikoissuunnittelija Päivi Känkänen.
Tampereen Hervannan kaupunginosassa on pitkä kokemus maahanmuuttajien parissa toimimisesta. Alueen johtava sosiaalityöntekijä Tuija Rajala korostaa, että sosiaalityöntekijän kokemus tuo mukanaan kyvyn kohdata erilaisuutta.
"Osaaminen jalostuu vasta ikävuosien myötä. On ymmärrettävää, että taito ratkaista vaikeita perheisiin liittyviä asioita opitaan vasta vuosien työn jälkeen."
Lastensuojelulaki ei toteudu
Tämän vuoden alusta voimaan astuneen lastensuojelulain kirjain ei toteudu maahanmuuttajaperheiden osalta. Lain mukaan huostaanotetulle lapselle tulisi taata oikeus oman kielen, kulttuurin ja uskonnon harjoittamiseen myös sijaishuollossa.
"Kulttuurien kirjo on niin valtava, että kaikkien maahanmuuttajatapausten huomioonottaminen lain määräämissä puitteissa on mahdotonta. Palvelujärjestelmämme on valitettavasti edelleen rakentunut suomea puhuvia varten", toteaa Oulun kaupungin lastensuojelun palveluyksikköpäällikkö Sisko Pirilä-Karlström.
Maahanmuuttajaperheiden osuus lastensuojelutapauksista on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana. Oulussa lastensuojelun piirissä on vuosittain noin 2 000 lasta. Tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia heistä on satakunta tapausta.
Perhekuntoutus voisi olla ratkaisu
Vuoropuhelun puutteeseen Sisko Pirilä-Karlström esittää ratkaisuksi perhekuntoutusta, jossa maahanmuuttajataustaiset perheet tulevat keskustelemaan viranomaisten kanssa suomalaisen yhteiskunnan tavoista. Paikalla voi olla samaan aikaan useita perheitä. Kuntoutuksella pyritään jo syntyneiden ongelmien ratkomisen ohessa vahvistamaan maahanmuuttajien luottamusta viranomaisiin sekä ehkäisemään perhekriisejä.
"Tämä järjestelmä voi auttaa pitämään perheitä paremmin koossa. Usein maahanmuuttajat tosin kokevat perheen itsemääräämisoikeuden niin vahvana, ettei kuntoutukseen suostuta", Pirilä-Karlström sanoo.
Tutkija Merja Anis kaipaisi sosiaalityöhön enemmän sovittelevuutta.
"Nykyään suomalaisviranomainen määrää, miten asiat tehdään. Päätöksistä pitäisi keskustella avoimesti, jotta ulkomaalaiset ymmärtäisivät, että viranomaistoiminta tähtää hyvään."