Ruukki
Kansalais- ja työväenopistojen vahvuus on ennen kaikkea kyvyssä vastata paikallisiin koulutus- ja sivistystarpeisiin joustavasti. Tilastokeskuksen tuoreimman vuodelta 2000 olevien tilastojen perusteella 262 kansalais- ja työväenopistoa järjestävät yli 2 miljoonaa opetustuntia vuodessa runsaalle 670 000 opiskelijalle.
Suunnittelija Pirkko Sartoneva Kansalais- ja työväenopistojen liitosta katsoo opistojen lakisääteisestä tehtävästään hyvin. Tiukkatahtisen työelämän vastapainoksi ihmiset haluavat opiskella taito- ja taideaineita sekä kieliä.
"Aikuiset eivät niinkään metsästä arvosanoja, vaan omaehtoista opiskelua, jossa itse asetetaan tavoitteita. Se tuntuu olevan hirveän tärkeää aika monelle ihmiselle."
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suvi Lindén (kok.) haluaa korostaa luovuuden ja kulttuurin merkitystä jokapäiväiseen elämäämme. Hänen mielestä taideaineiden opiskelun merkitystä henkireikänä tässä yhä kiireisemmässä yhteiskunnassamme ei tulisi vähätellä.
"Ihmiset haluavat luoda ja tehdä käsillään jotakin. Harrastaminen on myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä."
Kansalaisopistot ovat kunnallista peruspalvelua
Ruukin kansalaisopiston syyslukukauden avauksessa toteutetun ja kansanedustajilla ryyditetyn keskustelupaneelin mielestä kansalaisopistojen tarjoama koulutus ja opistojen rahoitusjärjestelmän uudistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita.
Kaupunginvaltuutettu Asko Keränen (sd.) luonnehtii sitä kunnalliseksi peruspalveluksi, joka antaa vapaan mahdollisuuden harrastaa erilaista toimintaa. Kaupunginvaltuutettu Satu Haapanen (vihr.) näkee vapaalla sivistystyöllä olevan hyvin suuren merkityksen eriarvoisuuden vähentäjänä ja yhteisöllisyyden tukijana. Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi (kok.) toivoo kansalaisopistojen säilyvän edelleenkin vapaana ja vapaamuotoisena.
Kansanedustajat Unto Valpas (vas.) ja Antti Rantakangas (kesk.) uskovat parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän yksimielisen esityksen tuovan parannuksia ja haasteitakin kansalaisopistojen toimintaan. Sen mukaan kaikilla kansalaisopistoilla valtionosuus määräytyy yhteisen keskihinnan mukaan, kun nykyinen järjestelmä suosii isojen kaupunkien opistoja.
Opistojen määrä hieman laskenut
Kansalais- ja työväenopistojen määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana hieman laskenut, kun kaupunkien ulkopuolelle on muodostunut isompia useamman kunnan alueella toimivia alueopistoja. Kaikkein suosituimpia aineita ovat taide- ja taitoaineet, sillä sen osuus opetuksesta on reilu puolet.
Seuraavaksi suosituimpia ovat kielet, joiden osuus opetustunneista on noin 17 prosenttia. Liikuntaan liittyvien aineiden osuus on noin yhdeksän ja tietotekniikkaan liittyvien aineiden noin seitsemän prosenttia. Tietotekniikan opetuksen osuus on ollut voimakkaimmin nouseva.
Avoimen yliopisto-opetuksen osuus ei ole kohonnut suureksi, sillä opetustunteja kertyy vain noin 30 000 tuntia. Sartonevan muistuttaa tilanteen vaihtelevan hyvin paljon paikkakunnittain.
"On paljon opistoja, joissa ei ollenkaan ole avointa yliopisto-opetusta, mutta myös sellaisia, joissa sen suhteellinen osuus on merkittävä. On alueita, joilla mikään muu ei tarjoa avointa yliopisto-opetusta."