Rovaniemi panostaa lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin ja kehittää toimintojaan niin sanotun yhden luukun periaatteella väestöryhmittäisinä kokonaisuuksina. Kaupunginjohtaja Mauri Gardinin maanantaina julkistama ensi vuoden budjettiesitys on perusturvabudjetti, joka turvaa palvelut vähintään tämän vuoden tasoisina.
Rahaa pääasiassa sosiaali-ja terveyspalveluihin saadaan reilusti tätä vuotta enemmän, sillä lautakuntien esityksistä lisäys on 11,3 miljoonaa euroa. Lisäyksen on tehnyt mahdolliseksi tulopohjan yllättävä kasvu; arvioitua suuremmat verotulot ja valtionapujen kasvu.
Väestön, työpaikkojen, verotulojen ja valtionapujen kasvun pohjalle laadittu talousarvioesitys lähtee siitä, että rakenteiden ja toimintojen tehostamista jatketaan. Kaupungin talouden alijäämäksi on budjetoitu 1,2 miljoonaa euroa, mutta vuoteen 2010 mennessä talous yritetään saada tasapainoon. Koska nettoinvestoinnit ovat vuosikatetta ja poistoja suuremmat, velkamäärä kasvaa. Senkin jälkeen se on noin 200 euroa asukasta kohti alhaisempi kuin maassa keskimäärin.
Kaupunginjohtaja Gardinin mukaan Rovaniemi viitoittaa tietään kaupunkistrategiansa pohjalta kansainvälisenä osaamisen ja kulttuurin keskuksena. Asukkaiden, maakunnan, kylien ja yritysten Rovaniemi tavoittelee väestön hyvinvointia, menestyvää yritystoimintaa, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja eläviä kyliä.
Noin 200 henkilön nettolisäyksen väkimääräänsä tänä vuonna saava kaupunki pyrkii siihen, että väkiluku vuonna 2011 olisi 780 asukasta nykyistä enemmän. Kaupungin väestörakenne muuttuu, kun lasten ja nuorten määrä vähenee ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa. Se merkitsee palvelutarpeiden arvioimista uudelleen. Asukkaille järjestettävissä peruspalveluissa ja muissa ja hyvinvointipalveluissa terveyden edistämisperiaate on mukana kaikessa.
Erityisen suuri huolenaihe Rovaniemen taloudelle on erikoissairaanhoitomenojen jyrkkä kasvu. Ensi vuonna siihen on budjetoitu lähes 50 miljoonaa euroa. Uhkakuvat näiden menojen lisääntymisestä kasvavat vuosi vuodelta, sillä menojen kasvuksi on arvioitu 7-10 prosenttia vuodessa. Gardin näkee tilanteen jopa niin synkkänä, että jos kasvua ei saada pysäytetyksi, vuonna 2015 erikoissairaanhoitoon menevät Rovaniemellä kaikki rahat.
Matkailu ja ICT-ala
260 nettotyöpaikan lisäys vuosittain edellyttää panostusta erityisesti matkailuun, ICT-alaan, kylmä-ja talviteknologiaan, perusteollisuuteen ja maaseudun yritystoimintaan. Kulttuurin merkitys erityisesti matkailussa ja sisältötuotannossa korostuu entisestään.Yhdessä yritysten ja eri toimijoiden kanssa laaditaan ensimmäistä laajaa kansainvälistymisstrategiaa ja yritetään saada Taiteiden talon rakentaminen Rovaniemen taidemuseon yhteyteen alulle.
Apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttilan mukaan Rovaniemi on tällä hetkellä haluttu investointikohde. Uusien yritysten ja työpaikkojen saanti ja työllisyysasteen nostaminen 62,5 prosenttiin edellyttää jatkossakin maanhankintaa ja kaavoitusta.
Kaupunki investoi seuraavan viiden vuoden aikana 60 miljoonaa euroa. Ounasvaaran suuret investoinnit, kuten suunniteltu suurmäki siirtyvät kuitenkin ohjelmakauden ulkopuolelle.
Investointien kohteina ovat keskustan kadut, koulu- ja päiväkotien korjaaminen sekä keskuskentän toteuttaminen.