Tenori Vilho Kekkonen, 100, laulaa yhä isommissa ja pienemmissä tilaisuuksissa ja kantaa ansaitusti "maailman vanhin tenori" -titteliä.
Syyskuun puolivälissä 90 vuotta täyttävän keminmaalaisen taidemaalarin Liisa Rautiainen 1950 luvulla alkaneelle pitkälle uralle ei näy vieläkään päätepistettä.
Teatterineuvos Kyllikki Forssell, 84, on vieraillut säännöllisesti Helsingin kaupunginteatterissa - viimeksi vuosi sitten Sarah Bernhardtin roolissa John Murrellin Aurinko ja minä -näytelmässä
Kirjailija Arne Nevanlinna, 83, kirjoitti viime vuonna ensimmäisen romaaninsa Marie (WSOY), joka päätyi myös yhdeksi Finlandia-ehdokkaaksi.
Marie oli Nevanlinnan yhdeksäs teos ja lähes heti perään ilmestyi kymmenes, Vallan reunassa - ynnä muita väärinkäsityksiä (WSOY), joka perustuu Nevanlinnan blogikirjoituksiin.
Luovuudella on hintansa
Kekkosen, Rautiaisen, Forssellin ja Nevanlinnan kaltaisia esimerkkejä erittäin korkeaan ikään ehtineistä aktiivitaiteilijoista löytyy yhä enemmän sekä meiltä että muualta.
Kun varttuneempia, elossa olevia taiteilijoita alkaa listata, niin alaikäraja täytyy laittaa pelkästään Suomessakin vähintään 80 vuoteen. Muuten luettelosta tulisi lukukelvottoman pitkä.
Mutta pidentääkö taide ikää ja onko vanheneminen taidetta? Onko taide pitkä, elämä lyhyt -sananlasku muokattava uusiksi - taide pitkä, niin myös elämä?
"Taiteilijat eivät ole poikkeuksellisen pitkäikäistä väkeä. Luovuudella on hintansa", antaa gerontologian erikoislääkäri Antti Hervonen vanhenemistutkimuksen suoran vastauksen kysymykseen.
Ainakin kevyen musiikin kohdalla luovuus näyttää todellakin vaativan veronsa, yli 80-vuotiaita esiintyviä artisteja saa hakea turhaan ainakin Suomesta, mutta nuorena kuolleita tulee mieleen sitäkin enemmän.
Tämä tilastoharha saattaa tosin johtua siitä, että iskelmä, rock ja pop ovat itsessään vielä kovin nuoria musiikin lajeja. Mutta silti pitää vielä odottaa vuosia ennen kuin Jukka Virtanen (75), Marjatta Leppänen (71), Eino Grön (70), Reijo Taipale (69), Ilkka "Danny" Lipsanen (66), Jussi Raittinen (65) tai Henry "Remu" Aaltonen (61) pääsevät yhdeksännelle vuosikymmenelle.
Ikä ei yhdenmukaista
Poikkeuksellisen pitkäikäisiä ihmisiä, "tervaskantoja" tutkineen Antti Hervosen mukaan tulevaisuudessa entistä iäkkäämmät kulttuurin ammattilaiset ovat arkipäivää jo yksistään sen takia, että ihmiset elävät yhä pitempään.
"Vasta nyt eletään tervaskantojen aikaa, poikkeuksellinen pitkäikäisyys on tavallista. ´Vanhat mestarit´ viittaa ehkä jo huomenna oikeasti vanhoihin taiteilijoihin. Olisiko niin, että vasta vanhana taiteilija sisäistää oman muuttumisensa kautta myös kohteensa vanhenemisen", Hervonen pohtii.
Eivätkä nämä vanhat mestarit tahkoa varovaisia, harmaita tai yhdenmukaisia teoksia.
"Taide on iäkkäillä taiteilijoilla ihan yhtä yksilöllistä kuin minkä tahansa ikäisillä ihmisillä. Ihmiset eivät muutu vanhoina samanlaisiksi", muistuttaa Tampereen taidemuseon amanuenssi Marja-Liisa Linder.
Linder oli viime vuonna järjestämässä Tampereen taidemuseoon Pitkältä tieltä -näyttelyä, joka tarkasteli vanhuuden sekä vanhenemisen teemoja kuvataiteen aiheena ja taiteilijoiden omassa elämässä.
Näyttelyä koonnut Linder yllättyi siitä, kuinka vähän vanhenemista on käsitelty taidekentässä, vaikka aihepiiri on todella mielenkiintoinen.
"Otimme teeman hyvin laajasti. Mukana oli taiteilijoiden näkemyksiä vanhuudesta sekä iäkkäänä hyvin merkittävän tuotannon tehneitä taiteilijoita. Emme pyrkineet siihen, että ikäviä asioita lakaistaisiin maton alle, vaan kunnioittavaan ja inhimilliseen lähestymistapaan. Näyttely saikin hyvin sympaattisen vastaanoton", Linder iloitsee.
Taiteilijaeläke kortilla
Kulttuurialan vaikuttajien ikääntyminen näkyy myös opetusministeriön myöntämissä ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden kysynnässä.
Esimerkiksi viime vuonna tätä ylimääräistä taiteilijaeläkettä haki yhteensä 503 taiteilija ja se myönnettiin vain 43 hakijalle. Vain joka 11. hakija sai mieluisan päätöksen.
Ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana taiteilijalle. Elinikäisen eläkkeen suuruus on tällä hetkellä täysimääräisenä noin 1 200 euroa kuussa ja osa-aikaisena puolet tästä. Valtio on 2000-luvulla maksanut vuosittain ylimääräistä taiteilijaeläkettä runsaalle 1 000 henkilölle.
Kun suuret taiteilijaikäluokat ovat vasta tulossa lähivuosina eläkeikään, niin paine eläkkeiden määrän nostamiseksi kasvaa koko ajan. Mutta se on selvää, että suurin osa hakijoista jää ilman valtion kädenojennusta jatkossakin.
Kun useat taiteilijoista ovat eläneet ja työskennelleet apurahoilla ja vähäisillä keikkatuloilla, joista ei ole kertynyt lainkaan eläkettä, niin virallisen eläkeiän jälkeiset työskentelyvuodet voivat olla luovien alojen ammattilaisille tulevina vuosikymmeninä paitsi henkireikä myös taloudellinen pakko.
Jutun lähteenä käytetty Pitkältä tieltä - vanhenemisen ja vanhuuden kohtaamisia (Tampereen taidemuseo 2008) -kirjaa.