Taiteen osuus lu­mi­lin­nas­sa kasvaa

Kemin keskustassa on viime päivinä ollut kahdenlaista lumirallia. Kuorma-autoilla on rahdattu taivaalta tuiskunnutta valkeaa vettä liikenteen tieltä, kun torilla on pakattu tykeillä puhallettua raaka-ainetta muurien tykötarpeiksi. Lumilinnassa on tehty töitä korkeapaineella ennen perjantai-illan avajaisia.

Jään muistia hakemassa. Robert Harding kuuluu taitelijaryhmään, joka työstää esiinmennyttä elämää nykytaiteen keinoin.
Jään muistia hakemassa. Robert Harding kuuluu taitelijaryhmään, joka työstää esiinmennyttä elämää nykytaiteen keinoin.

Kemi Kemin keskustassa on viime päivinä ollut kahdenlaista lumirallia. Kuorma-autoilla on rahdattu taivaalta tuiskunnutta valkeaa vettä liikenteen tieltä, kun torilla on pakattu tykeillä puhallettua raaka-ainetta muurien tykötarpeiksi. Lumilinnassa on tehty töitä korkeapaineella ennen perjantai-illan avajaisia.

Loppusuoralla linnassa on häärinyt kuutisen kymmentä ihmistä. Rakentajien joukossa on kymmeniä taiteen tekijöitä, jotka loihtivat lumesta ja jäästä silmänruokaa. Taide on entistä näkyvämmin mukana linnassa.

Kemin taidekoulun rehtori, taiteilija Leea Tiihonen-Pellegrino on porukoineen tehnyt linnan seinille kenties suurimman lumireliefin kautta aikojen: Neljältä seinältä voi bongata Kalevalasta, maailmansynnystä, merestä ja maailmankaikkeudesta 56 metriä lumista taidetta.

"Lumi on mukava materiaali, olemme löytäneet sitä kolmea eri värisävyä, Tiihonen-Pellegrino esittelee.

Espanjassa asuva englantilainen taiteilija Robert Harding käyttää luovasti petkelettä samaan aikaan, kun naapurigalleriassa Sinikka Vitikainen kokoaa ruostumattomasta teräksestä ja tekstiileistä näyttelyä. Uskomattoman ohueksi langaksi venytetty teräs on kuin villaa. "Tässä on naisellinen lähtökohta, teen kovasta pehmeää ja näytän, että Avesta Polaritin teräksestä voi valmistaa vaikka teräksisen villatakin", Vitikainen sanoo.

Harding kuuluu Lapin yliopiston professorin Timo Jokelan vetämään viiden taiteilijan ryhmään, joka on hakenut jääveistostensa aiheiston historian muistista. Uuden vuosituhannen muotokielellä lähestytään entisaikojen ihmisten elämää lumen ja jään keskellä.



Ristiretkiä
Oulun suuntaan


Lumilinnaväki on trimmannut verkkojaan ja muokannut ohjelmistoa entistä enemmän lapsiperheille. Linnanisäntä Tommi Hinnon mukaan juuri lapsiperheet ovat pääkohde, mutta tärkeä on myös kasvava ulkolaisten kävijöiden joukko, sillä he jättävät jälkeensä eniten euroja. Laatutasoaan nostaneeseen hotelliin löytävät erityisesti ulkolaiset vieraat.

Rovaniemeläisten kanssa kemiläiset käyvät Oulussa ristiretkellä valistamassa yrityksiä, joilla on paljon ulkomaalaisia asiakkaita: Kannattaa käydä arktisella visiitillä pohjoisemmassakin.

Hinno on havainnut, että varaukset ovat kasvaneet ja linnanhenki elää vahvana. Samoin ajattelee linnayhtiön toimitusjohtaja, Kemin apulaiskaupunginjohtaja Jorma Virtanen. Matkailujäänmurtaja Sammon kauppaajat ovat törmänneet entistä enemmän linnakysymyksiin. Myös matkailumessut sen todistivat.

Kahdesta seuraavasta linnasta on jo tehty päätökset, mutta Virtanen uskoo linnailun elävän sitäkin pitempään, kunhan väki huolehtii uuden kehittämisestä. Aina on mentävä eteenpäin, sillä ympärillä lumirakentaminen kasvaa kuin häkä pöntössä.

"Meidän on profiloiduttava ja tehtävä myös yhteistyötä muiden kanssa", Virtanen näkee.

Kemin kauppiaiden puheenjohtaja Aarne Kauhanen vilkuttaa vihreää linnalle; imagohyöty ja kaupunkiin jäävä raha kuittaavat kustannukset. Kauhasen mukaan yrittäjilläkin on vielä tekemistä linnan hyödyntämisessä.

Ilmoita asiavirheestä