Kaleva Live: Tulevan kauden AC Oulu esit­täy­tyy suu­rel­le ylei­söl­le, vas­tas­sa re­ser­vi­jouk­kue OLS – katso kauden en­sim­mäi­nen har­joi­tus­ot­te­lu suorana täältä

Vanhat kuvat: Nos­tal­gi­nen jou­lu­kuu Oulussa 2002 – tier­na­täh­det lois­ti­vat ja Gimmel jakoi nim­ma­rei­ta Stock­man­nil­la

Luitko jo tämän: Ko­hon­neet len­to­lip­pu­jen hinnat har­mit­ta­vat Oulusta Hel­sin­kiin len­tä­viä, Nor­we­gian tark­kai­lee ti­lan­net­ta – "Pi­däm­me reittiä tar­kas­ti sil­mäl­lä"

Kolumni

"Tais­to­lai­suu­den musta kir­ja"ei riitä puh­kai­se­maan pai­set­ta

Miksi oppineet ja fiksut ihmiset höyrähtävät totalitaarisista aatteista?1930-luvulla tunnetut ajattelijat ja kirjailijat, V.A.

Miksi oppineet ja fiksut ihmiset höyrähtävät totalitaarisista aatteista? 1930-luvulla tunnetut ajattelijat ja kirjailijat, V.A. Koskenniemeä myöten, kannattivat natsismia. 1970-luvulla taistolaiset ihannoivat kommunismia, Neuvostoliiton diktatuuria ja suunnittelivat Suomeen väkivaltaista vallankumousta.

Natsit kaasuttivat miljoonia juutalaisia, kommunismin uhreja on ainakin sata miljoonaa. Tämän päivän älyköt vihaavat demokraattista USA:ta, mutta ovat huolissaan Irakin diktaattorin oikeuksista. Kuitenkin Saddam Hussein tuhosi miljoonia oman maansa kansalaisia, naapureista puhumattakaan.

Lasse Lehtinen kirjoitti vuosi sitten Kalevassa, että radikalismi on verenkiertokysymys, geneettinen käsky, jota kantajat toteuttavat. Halu hallita muita, käskeä ja kieltää, kulkee suvussa.

"Jos mummi ja vaari olivat Akateemisessa Karjala-Seurassa, niin heidän lapsensa puuhastelivat stalinistissa järjestöissä. Tänä päivänä lastenlapset vapauttavat eläimiä ja vastustavat globalisaatioita."

Oltiinpa verenperinnöstä mitä mieltä tahansa, ainakin yksi asia on varma. Diktatorisia aatteita kannattavat vain ne, jotka eivät hyväksy erilaisuutta, sananvapautta, yksilön oikeuksia.

Myös nykyisen yhteisöllisyyden taustalla on kyse valtion ylivoimaisuudesta yksilöön nähden. Jos varaa ei pidetä, kohta kaikkien on ajateltava ja toimittava samalla tavalla. Jotkut haluavat hallita, käskeä ja kieltää.

Suomesta luovutettiin sotien aikaan tuhansia ihmisiä Saksaan. Juutalaisia heidän joukossaan oli lähes parisataa. Nyt tämä pimeä historia aiotaan tutkia päivänvaloon.

Elina Sana on ansainnut tieto-Finlandiansa. Mutta kuka toisi julki taistolaisuuden uhrit ja häpeän? Aikovatko presidentti ja hallitus palkata viisaan professorin miettimään, tarvittaisiinko meillä taistolaisuuden ruumiinavausta, taistolaisuuden tutkimusta?

Taistolaisuutta ei saa sekoittaa suomettumiseen, vaikka yhtymäkohtia on. Kosketuspintakin on sama, Neuvostoliitto. Suomettajat eivät sentään asettuneet viidenneksi kolonnaksi eivätkä myyneet isänmaata vieraalle vallalle, vaikka joutuivatkin nöyrtymään Neuvostoliiton edessä. Sen sijaan taistolaiset myivät sielunsa Neuvostoliitolle ja KGB:lle, vakoilivat, vainosivat ja ilmiantoivat tovereitaan, asettivat itsensä viralliseksi ystävyyspolitiikan valvojaksi.

Vieläkin oksettaa, kun muistelee taistolaisten toimintatapoja. Taistolaisille Neuvostoliitto oli esimerkki ja auktoriteetti mitään kyseenalaistamatta. Kuitenkin kommunismi oli aatteena ainakin yhtä julma kuin natsismi, ellei julmempi. Ainakin uhreja oli moninkertaisesti enemmän.

Taistolaiset eivät hevin tunnusta tehneensä mitään väärää. Eduskunnassakin on yhä kymmenkunta entistä ja nykyistä taistolaista, jotka omasta mielestään eivät ole tehneet mitään väärää. Itä-Saksan väkivaltakoneistolle Stasille vakoillut äänestetään vuodesta toiseen edustamaan Suomen kansaa. Tällaista voi tapahtua vain Suomessa.

Jonkinlaista yritystä taistolaispaiseen avaamiseksi sentään on. Toimittaja Ilkka Kylävaara, itsekin taistolaisuuteen aikanaan hurahtanut, kokoaa liikkeessä mukana olleiden kokemuksia ja tuntoja "taistolaisuuden mustaksi kirjaksi".

Monet takavuosien kulttuurivaikuttajat ovat tilittäneet tuntojaan julkisuudessa. Sen sijaan eturivin taistolaiset ovat vaienneet. Miksi? Eivätkö he vieläkään ymmärrä, että taistolaisuudessa oli kysymys kollektiivisesta maanpetoksesta?