EU:n nopean toiminnan joukkoihin valmistautuvat suomalaiset reserviläiset ovat korkeasti koulutettua väkeä.
Huippuna on kansainvälinen suojeluosasto, jonka 30 suomalaistaistelijasta seitsemällätoista on ylempi korkeakoulututkinto. Kaksi heistä on väitellyt tohtoriksi. Kuudella on alempi korkeakoulututkinto, ja viisi on ammatti-
pelastajia.
Pioneeri- ja suojelukoulussa palvelevan majuri Heikki Salosen komentama suojeluosasto torjuu kemiallisten, biologisten ja radiologisten taisteluaineiden sekä teollisuuskemikaalien muodostamia uhkia.
Osaston ydin on kenttälaboratorio, joka pystyy tunnistamaan nopeasti myrkyt ja ottamaan kansainvälisoikeudellisesti päteviä näytteitä.
Ruotsalaisjohdossa toimivaan 2 000 sotilaan Pohjoismaiseen taisteluosastoon kuuluu 221 suomalaista.
Mukana on myös norjalaisia, virolaisia ja irlantilaisia. Suomalaisten ensimmäiset yhteisharjoitukset ovat parhaillaan käynnissä Säkylässä. Kansainvälinen harjoitusjakso alkaa pääosin Ruotsissa syyskuussa. Puoli vuotta kestävä päivystysvuoro alkaa vuoden vaihteessa.
Everstiluutnantti Sakari Wallinmaa kertoo, että tavoite, jonka mukaan 30-40 prosenttia joukosta rekrytoidaan puolustusvoimista ja loput reservistä, toteutui.
"Tehtäviin on valittu eri alojen ammattilaisia. Ensin kerrataan sotilaan perustaidot, ja ensi viikolla jakaannutaan yli 20 pienryhmään, joilla on kouluttajina maan parhaat asiantuntijat", kapteeni Sami Silmu kertoo.
Hänen johtamansa kranaatinheitinosasto on suurin suomalaisten vastuulla olevista yksiköistä. Siihen kuluu 85 sotilasta. Tiedustelu- ja valvontatehtävissä on 57, suojeluosastossa 31, esikunnassa 16, sotilaspoliisissa 10, paikkatietotoimistossa 6 ja kansallisessa huollossa 16 suomalaista.
Ruotsin johtovastuu merkitsee muun ohella sitä, että pääosa taisteluosaston sotilaista ja kalustosta tulee sieltä.
"Ei meillä suuria ambitioita siihen suuntaan ole. Joka tapauksessa se merkitsisi karsintaa muusta kansainvälisestä toiminnasta", everstiluutnantti Wallinmaa vastaa, kun häneltä kysyy sotilaan kantaa Suomen mahdollisesta johtovastuusta tulevilla päivystysvuoroilla.
Turkulainen reservin vääpeli Pasi Palinsaari, 44, on rauhanturvaamisen veteraani. Persianlahden sodan aikoihin 1991 vierähti vuosi Etelä-Libanonissa.
"En välttämättä odota, että tälle joukolle tulee tehtäviä, mutta jos on tullakseen, lähden mielelläni. Perhekin on kannustanut ja innostanut", 15-vuotiaan tyttären isä kertoo.
Poliisina, sairaanhoitajana ja hätäkeskuksen vuoromestarina siviilissä työskennellyt mies on nyt kranaatinheitinosaston lääkintäaliupseeri.
"Halusin vähän irtautua varsinaisista työhommista, ja nyt oli iän puolesta viimeisiä aikoja päästä kansainvälisiin joukkoihin." hän perustelee.