Pääkirjoitus

Tais­te­lu­kop­te­rien lento katkesi

Taisteluhelikopterit putosivat hieman yllättäen pois hankelistalta tutkimuksessa, joka esiteltiin torstaina pääesikunnassa.

Taisteluhelikopterit putosivat hieman yllättäen pois hankelistalta tutkimuksessa, joka esiteltiin torstaina pääesikunnassa. Siinä vertailtiin uusia asejärjestelmiä, jotka toisivat tarvittavan teholisän maavoimien valmiuteen ensi vuosikymmenellä. Kaikkiaan 13 eri asejärjestelmän vertailun jälkeen puolustusvoimien työryhmä päätyi esittämään kaukotorjuntaa varten raskaita raketinheittimiä, tykistön erikoisammusjärjestelmiä sekä Hornet-hävittäjiin hankittavien järjestelmien tukea maataisteluille.

Puolustusvoimat on aiemmin voimakkaasti ajanut taisteluhelikoptereita perustelunaan, että vasta niiden kanssa kuljetuskopterit ovat toimiva kokonaisuus. Monilla tahoilla epäiltiin jo aiemmin hankinnan viisautta. Suomen peitteisessä maastossa niitä vastaan olisi melko helppo iskeä. Lisäksi maailmalla on koettu, että tositilanteessa helikoptereiden toimintaikä voi jäädä alle kymmeneen minuuttiin. Suhteellisen hitaina ne ovat varsin helppoja maaleja olaltakin laukaistaville ohjuksille. Se on nähty muun muassa Irakin sodassa.

Taisteluhelikoptereista luopumista perusteltiin nyt niiden kohtuuttoman kovalla hinnalla. Todennäköisintä silti on, että tuoreet ulkomaiset kokemukset saivat puolustusvoimat muuttamaan näkemyksiään. Vaihtuvat vaatimukset antavat epäjohdonmukaisen vaikutelman, mutta uuden tiedon valossa on viisasta tehdä uusia ratkaisuja. Nyt onkin syytä kiittää eduskuntaa, joka suhtautui aikanaan penseästi taistelukoptereihin ja esti ilmeisen virhehankinnan.

Uusien järjestelmien hoitoon ja ylläpitoon voidaan 30 seuraavan vuoden aikana käyttää korkeintaan miljardi euroa. Tämä nykyisten puolustusmäärärahojen sanelema taso oli tutkimuksen lähtökohtana. Iskukykytutkimuksen tarkoitus on tuottaa hallituksen ensi syksyn puolustuspoliittiseen selontekoon mennessä selkeät vaihtoehdot siitä, millaisia asejärjestelmiä kannattaa hankkia.

Lähiympäristömme nykyisestä varsin vakaasta tilanteesta huolimatta täytyy pitää mielessä, että maailman muutokset ovat monesti olleet yllättävän nopeita ja rajuja. Siksi suurin osa suomalaisista pitääkin itsestään selvänä, että varautuminen on välttämätöntä. Se käy ilmi muun muassa Maanpuolustuskeskuksen suunnittelukunnan tekemistä tutkimuksista.

Uusien asejärjestelmien hankinnan edellyttämät jatkotutkimukset kestävät vuoteen 2010 ja hankintojen valmistelu vuodesta 2008 aina 2012 saakka. On otettava huomioon myös se, että tilanteen muuttuessa pitää olla valmiutta uusiin, nopeisiin päätöksiin.

paakirjoitus@kaleva.fi