Tais­te­lua aka­tee­mi­sen va­pau­den puo­les­ta

Nuhjuiseen samettitakkiin sonnustautunut keski-ikäinen opas on kuin ikuisuusopiskelijan arkkityyppi.

Newtonin jäljillä. Cambridgen Trinity Collegessa Isaac Newton pohti mekaniikan lakeja 33 vuotta.
Newtonin jäljillä. Cambridgen Trinity Collegessa Isaac Newton pohti mekaniikan lakeja 33 vuotta.

Nuhjuiseen samettitakkiin sonnustautunut keski-ikäinen opas on kuin ikuisuusopiskelijan arkkityyppi. Hän kuljettaa meitä pitkin Oxfordin yliopiston laajaa kampusta ja elegantilla englannillaan esittelee nähtävyyksiä. Reilun neliökilometrin alueella on yli 900 historiallisesti kiinnostavaa rakennusta. Tuossa on maailman vanhin kirjakauppa, tässä rakennuksessa opetti J.R.R Tolkien, tämä kirjasto on maailman suurimpia. Juttuja höystetään kummallisilla tarinoilla yliopiston patavanhoillisista perinteistä. Oppaan omahyväinen hymy viestii vierailijoille, että Oxford haluaa jatkossakin suojella itsenäisyyttään ulkopuolisilta vaikutteilta.

Yliopistot ovat aina taistelleet raivokkaasti itsenäisyydestään. Yliopistolaitos syntyi 1100-luvulla Euroopassa, kun oppia hakeneet kyllästyivät ahneisiin vuokraisäntiin. He muuttivat omiin asuntoloihinsa ja perustivat yhteisön, joka ajoi opiskelijoiden oikeuksia. Sanaa universitas käytettiin ensimmäistä kertaa Bolognassa, ja se tarkoitti opiskelijoiden kansainvälistä kiltaa.

Opiskelijoiden kilta valvoi myös opetuksen laatua. Oulun yliopistossa tuskin menisivät enää läpi opiskelijoiden vaatimukset. Jos opettaja ei ollut opiskelijoiden mielestä tarpeeksi pätevä, hänet erotettiin. Professori ei saanut olla päivääkään pois työstä, ellei ollut sairas tai viettämässä häitään. Professoreiden oli myös maksettava sakkoa, jos luennolle saapui vähemmän kuin viisi kuulijaa.

Bolognan ja Pariisin yliopistot vetivät puoleensa opiskelijoita ympäri Eurooppaa. Aivovuoto ei miellyttänyt kaikkia hallitsijoita. Vuonna 1167 Englannin kuningas Henrik II määräsi kaikki valtakuntansa opiskelijat palaamaan takaisin. Moni opiskelijoista asettautui asumaan Oxfordiin perustaakseen samanlaisen yliopistolaitoksen, johon he olivat tutustuneet manner-Euroopassa.



Mellakoita ja karkotuksia


Yliopistojen historia on ollut hyvin riitaisa. Kun Pariisissa opettajat julistautuivat 1200-luvulla itsenäisiksi, se johti valtataisteluihin. Lopulta yliopisto sai paavilta itsehallinnon. Paavin tuki ei ollut pyyteetöntä. Hän halusi heikentää ylioppilaiden avulla maallista valtaa.

Ylioppilaat eivät olleet liian sidoksissa opiskelukaupunkiinsa. Oppineet puhuivat latinaa kaikkialla Euroopassa. Paikkakuntaa oli helppo vaihtaa, mikäli paikallinen väestö alkoi käyttäytyä epäystävällisesti.

Kun Oxfordissa opiskelijat joutuivat kahinoihin kaupunkilaisten kanssa, osa pakeni ja perusti Cam-joen rannalle uuden yhteisön vuonna 1209. Lähes sata vuotta myöhemmin paavi antoi yhteisölle virallisen tunnustuksen. Vuonna 1318 Cambridgen yliopisto oli virallisesti syntynyt.

Yliopistosta ja sitä ympäröivästä kampuksesta alkoi kehkeytyä oma maailmansa. Jännitettä kaupunkilaisten ja opiskelijoiden välillä pyrittiin lieventämään välttämällä kanssakäymistä. Opiskelijat eristäytyivät asuntoloihinsa ja heitä kiellettiin liikkumasta kaupungilla. Pariisissa opiskelijoilla oli omat järjestyksenvalvojat eikä kaupungin viranomaisilla ollut kampukselle juuri asiaa. Välit kaupunkilaisiin olivat pitkään näiden oikeuksien takia huonot.



Yliopistoväki eristäytyi


Vaikka yliopistoväki pyrki elämään omaa elämäänsä, esimerkiksi Cambridgessa oli vielä 1800-luvulle asti yliopiston ja kaupunkilaisten välillä katkeria riitoja.

Mellakoista ja riidoista huolimatta yliopistojen merkitys talouselämälle ja yhteiskunnalle on aina ollut kiistaton.

Kun Oxfordin kaupungin asukkaat olivat 1200-luvun alussa karkottaneet boheemit opiskelijansa, he joutuivat nopeasti katumaan päätöstään. Opiskelijoiden lähtö vaurioitti kaupungin taloutta ja 1214 kauppiaat kutsuivat heidät takaisin. Niistä päivistä yliopistot ovat vaalineet perinteitään, joista yksi on ollut akateeminen vapaus.

Ilmoita asiavirheestä