Kaakkurin koulun terveydenhoitajalle Arja Anttilalle tuli maanantaina joululoman jälkeen vuoden ensimmäinen yhteydenotto täitartunnasta.
"Nyt on meidän alueella täitä sitten liikkeellä. Yhteydenotto tuli oppilaan kotona, missä täitä on havaittu", Anttila kertoo.
Täihavaintoja kaakkurin koululla tehdään joka vuosi lomien jälkeen elo-syykuussa ja tammi-helmikuussa. Anttila arvelee, syy täiden esiintymiseen juuri lomien jälkeen on lasten ja perheiden runsaampi liikkuminen koti- ja ulkomailla.
Toimet täitä vastaan Kaakkurin koulussa aloitetaan siinä vaiheessa, kun oppilaalla havaitaan täitartunta. Tieto otuksesta lähtee koko luokalle tai vastaavasti tarharyhmälle kirjallisena kotia.
Eristämistä koulusta tai päiväkodista ei täitartunnan takia tarvita. Anttila suosittelee, että kotona havaituista täistä tulisi tieto kouluun terveydenhoitajalle tai opettajalle.
Täi tarttuu kosketuksesta
"Täit ovat osa päiväkotien ja koulujen arkipäivää. Täitä on liikkeellä aina", Anttila huojentaa hysteriaa ja tarkentaa, ettei täit kerro huonosta hygieniasta, vaan herkästä tarttuvuudesta: otukset siirtyvät helposti piposta pipoon.
Koska kouluissa kuten Kaakkurin koulussa on paljon oppilaita, kokonaisia luokkia ei marssiteta täitarkastukseen.
"Yksittäiset oppilaat käyvät vastaanotollani, jos tarvetta on ja opettaja tai vanhemmat niin haluavat. Täit hoidetaan pääasiassa kotona", Anttila kertoo.
Kuitenkin kaikki yhdessä leikkivät ja oleilevat lapset ja aikuiset on Anttilan mukaan parempi tarkastaa kotona, kun täitä on liikkeellä.
Päätäit ovat pieniä, 1-4 millimetrin pituisia, harmaita ja litteitä loisia, jotka aiheuttavat hiuspohjan kutinaa, erityisesti korvien takana ja niskakuopassa. Täin puremat erottuvat iholta pieninä punaisina paukamina tai näppylöinä. Päätäit tarttuvat kosketuksesta siksi päiväkodeissa ja kouluissa käsihygienia on enemmän kuin suositeltavaa. Kutiseva täi ei ole vaarallinen vaiva, mutta se on kiusallinen ja leviämisherkkä.
Terveydenhuollon ylilääkäri Päivi Hirsso neuvoo omia lapsiaan pitämään täit loitolla yksinkertaisilla konsteilla.
"Pipot ja hanskat pidetään oppituntien aikana takin hihassa. Kampa on jokaisen henkilökohtainen", Hirsso neuvoo.
Hirsson mukaan laajaa tietoa täiden yleisyydestä on vaikea saada, koska tartunnoista ei kerätä systemaattista tietoa. Ilmoitusvelvollisuutta ei Oulun päiväkodeilla ja kouluilla myöskään ole.
Vakavaa tai laajaa täiepidemiaan Oulun kouluissa ei Hirsson mukaan ole ollut.
"Tartuntatapaukset ovat yksittäisiä. Oikeasti täitartuntoja on vähän", Hirsso sanoo.
Aina hiuspohjan kutiaminen ei ole merkki täitartunnasta. Esimerkiksi geelin ja vahojen käyttö, liiallinen hiusten pesu tai huono shampoo aiheuttaa kutinaa päänahassa.
"Normaali hygienia ja hiustenhoito pitää täit loitolla", Hirsso neuvoo lapsia, aikuisia ja nuoria.