Pohjoisen metsissä on lähivuosina edessä kovat taimikonhoitotalkoot, sillä taimikkorästejä on paljon. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan uusien metsäsertifikaattien mukaan kirittävää löytyy erityisesti tällä alueella.
"Taimikonhoito on suurin haaste, siinä löytyy skarpattavaa. Pohjois-Suomessa pitäisi hoitomääriä nostaa yksityismetsissä 50 prosentilla nykyisestä", Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula kuvailee. Metsähallitus on hoitanut leiviskänsä omissa metsissään.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kiireellistä hoitoa kaipaa vuosittain reilut 60 000 hehtaaria. Pohjois-Suomen hoitorästit ovat maan mittavimmat. Hoitotöihin tarvittaisiin satakunta metsuria nykyistä enemmän, jotta päästäisiin sertifikaatin mukaiseen tavoitteeseen.
Aulan mukaan ongelma on tiedostettu ja metsänhoitoyhdistykset ovat suunnitelmissaan varautuneet rästien vähentämiseen. Toiminnanjohtaja lupaa, että neuvonta ja muu palvelu pelaa. "Metsänhoitoyhdistyksillä on metsureita tätä varten."
Kemissä keskiviikkona pidetyssä Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton kokouksessa luovutettiin Lapille ja Pohjois-Pohjanmaalle uuden metsäsertifiointijärjestelmän mukaiset sertifikaatit, kun ensimmäinen tarkastus on saatu päätökseen. Pohjoinen on uusien kriteerien päivittämisessä ensimmäisenä koko maassa.
Tarkastuksen tehneen SFS-Inspecta Oy:n toimitusjohtaja Harry Lindström katsoo, että kehittämistarpeet ovat varsin vähäiset. Nykyinen sertifikaatti on voimassa vuoden 2010 joulukuun alkuun. Uusi paperi ei sisällä dramaattisia muutoksia entiseen.
Sertifiointijärjestelmään on sitoutunut koko metsäketju ja se on asiakkaille tae siitä, että homma toimii kestävällä pohjalla. "Asiakkaat ja erityisesti heidän asiakkaansa edellyttävät vastuullista puunhankintaa. Metsänomistajien sitoutuminen tähän järjestelmään on arvokasta", aluejohtaja Jari Hurskainen Metsäliitosta näkee.
Aula muistuttaa, että sertifiointi ei ole pelkkä paperi, vaan sen eteen on tehty mittava koulutuspaketti, joka näkyy myös käytännössä. "Ihmetellä täytyy, että Suomen sertifiointijärjestelmää vielä epäillään."
MTK:n metsäjohtaja Antti Sahin mukaan kuitupuun hinta pitäisi hiljalleen saada nousemaan. Mänty- ja koivukuidun hinta on pudonnut reaalisesti kolmanneksen kymmenessä vuodessa. Puukauppaa on vauhditettu pitkälti tukkipuun hinnoilla, mutta kuitupuun hintakehitys on oleellinen Pohjois-Suomen metsätalouden kannattavuuden säilyttämiseksi, hän korostaa.
Sahi ennakoi, että ensi vuonna suurin puutavaran kysyntä kohdistuu tukkiin, mutta erityishuomio olisi kuitenkin kiinnitettävä juuri kuitupuun hintaan.
Tulevana vuonna siirrytään Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton puheenjohtajan Paavo Erkkilän mukaan todelliseen markkinatalouteen, kun veroleimikoiden aika on ohi. "Ennusteiden mukaan suurta notkahdusta puukaupan määrässä ei tapahdu, mutta kentältä katsottuna kevään puukauppa on arvoitus."
Sahi peräänkuuluttaa tässä uudessa tilanteessa metsänhoitoyhdistyksiltä aktiivisuutta, jotta puu lähtee liikkeelle. Markkinoille on muun muassa tullut metsänomistajia, jotka eivät ole myyneet puuta koko metsäverotuksen siirtymäkauden aikana.