Sanginjoen läheisyydessä Oulun ja Muhoksen rajalla on paljastunut poikkeuksellisen suuri hirvituho. Hirvet ovat popsineet männyntaimia 7,4 hehtaarin alueelta Kassisen kylän Kiuasaholla.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen metsäneuvoja Pertti Tervonen kertoo, että hän ei ole parikymmentä vuotta kestäneellä urallaan nähnyt moista.
"Koko tämän vuoden pituuskasvu on syöty useasta taimesta", Tervonen harmittelee.
Hirvet olivat syöneet taimia sieltä täältä, ja sekaan oli jäänyt myös terveitä puita. Vahinkojen määrää on Tervosen mukaan satoja euroja hehtaarilta.
"Kun hirvi syö taimen, puun laatu heikkenee. Taimi joutuu tekemään uuden latvan, jolloin runkoon tulee mutka", hän arvioi.
Tervonen havaitsi ongelman noin viikko sitten tarkastaessaan hirvien tekemiä talvituhoja. Yleensä lehden tultua puuhun siirtyy hirvi syömään pelkästään lehtipuita sekä ruohoa ja jättää pihkapuun rauhaan.
Hirvet olivat Tervosen mukaan syöneet taimet silloin, kun muuta vihreää syötävää oli jo saatavilla.
"Jätöksistä päätellen syönti on tapahtunut muutaman viime päivän sisällä."
Hirvi syö männyntaimia silloin, kun lehti on vielä tulematta puuhun.
Hirvikorvauksia voi hakea metsäkeskukselta
Yksityinen metsänomistaja on oikeutettu saamaan korvauksia hirvituhoista. Tähän tarvitaan kuitenkin vahinkoilmoitus, joka lähetetään metsäkeskukseen. Ilmoitukseen liitetään kuvaus hirvituhoalueen sijainnista karttaliitteineen.
Tämän jälkeen metsäkeskuksen vahinkoarvioijat tekevät tuhoista omat arvionsa. Jos korvauksiin päädytään, ovat rahat seuraavana keväänä metsänomistajan tilillä.
Arvioinnin joutuu metsänomistaja maksamaan omasta pussistaan. Summa maksetaan takaisin korvauksen yhteydessä.
Poikkeuksellista mutta ei tavatonta
Tutkija Risto Heikkilä metsäntutkimuskeskuksesta kertoo, että hirvien tiedetään silloin tällöin popsivan männyntaimia.
"Poikkeuksellistahan tämä on, mutta ei mitenkään tavatonta. Tässä voi nyt olla kyseessä vain pari yksilöä, jotka ovat käyneet syömisreissulla taimikossa", Heikkilä arvioi.
Pehmeät männyntaimet ovat hirvien mieleen, koska niissä on pihka-aineita vähän.
Viime syksynä Ylikiimingin korvessa kokeiltu Mota-hirvikarkote näyttää puolestaan tehonneen. Hirvet ovat jättäneet voimakkaasti tuoksuvat taimet rauhaan.
"Tämä näyttää olevan ainoa tehokas keino hirvien torjumiseksi taimikoista. Saippuapalat ja muut hajusteet ovat osoittautuneet tehottomiksi", Tervonen tietää.
Hirvikantaa haluttaisiin pienentää
Kun hirvi syö männyn taimea, pistelee se mieluusti suuhunsa puun latvuksen.
"Jos hirvi syö jatkuvasti männyntaimea, puu tulee pensasmaiseksi. Se ei kelpaa silloin kuin kuitupuuksi", Tervonen kertoo.
Hirvituhot kohdistuvat ensisijaisesti taimikoihin, mutta hirvet aiheuttavat tuhoja myös kasvatusmetsissä.
Tällä hetkellä Suomen hirvikanta on noin 90 000 yksilöä, kun se vuosi sitten oli yli 100 000 eläintä. Ensi syksyn jahdissa metsästäjäjärjestöjen tavoitteena on vähentää kanta 70 000 hirveen.
"Metsänhoidollisesti hirvikanta voisi kyllä olla parikymmentä tuhatta hirveä pienempi", Heikkilä toteaa.
Pohjois-Pohjanmaan hirvikanta oli viime syksyn jahdin jälkeen noin 14 000 yksilöä. Ensi syksyn hirvilupamäärä ei ole vielä tiedossa.