Oulu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL tutkii lohen ja taimenen vaellus- ja lisääntymiskäyttäytymistä Oulujoella kuluvan kesän ja loppuvuoden aikana. Keskiviikkona piti merkata radiolähettimin jo kymmenen taimenta, mutta itse tutkimuksen kohteet ujostelivat vielä Hartaanselällä eivätkä suostuneet uimaan Merikosken kalaportaiden alaosan pyyntirysään.
Tutkijat arvelivat jalokalojen vieruksuvan kameroita, sillä kalaportailla on Oulussa ympärivuorokautinen, nauhoittava kameravalvonta.
Lohia tutkimukseen odotetaan heinäkuussa, jolloin 40 lohelle napautetaan selkäevään kuljetettavaksi noin viiden sentin mittaiset radiolähettimet ja 20 sentin antennit.
Merikosken voimalan Ahti Sipola tietää jo kalojen nousun alkaneen, sillä patoaltaaseen on kalaportaita pitkin noussut 81 tilastokelpoista körilästä.
"Seitsemän niistä on ollut taimenia. Loput ovat särkiä, ahvenia ja joukossa on ehkä muutama kuha. En oikein ymmärrä, miksi nyt ei taimen nouse. Vesi- ja sääolot ovat ilmeisesti niin vaihtelevat."
Palautuspalkkio kiinni saaneelle
Merikosken ja Montan välissä kalastavien ei tarvitse olla syyllisyyden tuskissa, jos saaliiksi tulee radiolohi tai -taimen. Tutkijat tosin toivovat, että kalastajat vapauttaisivat saaliinsa ja tutkimus voisi jatkua kyseisen yksilön osalta.
Kalan evässä on numerokoodi, josta toivotaan ilmoitettavan eteenpäin. Luvassa on 20 euron palkkio.
Jos kalastaja päättää pitää saaliinsa, niin tutkijat pyytävät palauttamaan radiolähettimen siinä olevaan osoitteeseen. Lähetintä poistettaessa on syytä varoa herkkää antennia, ettei se katkea. Myös palautetusta laitteesta maksetaan 20 euroa.
Palautuspaketin matkaan on syytä panna lähettimen lisäksi tiedot kalasta ja lähettäjästä. Pankkitilinnumero on keskeinen tieto!
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt vastaavia vaelluskalatutkimuksia Tenojoella, Tuulomajoella ja Simojoella. Myös Merikosken edustalla on kalaportaita suunniteltaessa seurattu radiolla vaelluskalojen edesottamuksia.
Kutupaikat
haussa
Tutkija Petri Karppinen kertoo tarkoituksena olevan selvittää, mitä vaelluskalat tekevät Oulujoessa, hakeutuvatko ne Sangin- ja Muhosjokiin kutemaan. Kaukana ei ole ajatus, että tutkimus lisää painetta vastaavien kalateiden rakentamiseen muihinkin Oulujoen voimaloihin kuin Merikoskeen.
"Aina se on hyvä, että kalat nousevat ylös, mutta ei se tämän intohimo kuitenkaan ole. Kartoitetaan nyt aluksi kutu- ja poikasalueita. Viime syksynä veimme mätimunia hautumaan. Sanginjoella ne säilyivät paikoin hyvin hengissä ja Muhosjoessa vähän huonommin. Tosin luonnossa eloonjääntiprosentti on vielä parempi kuin kokeessa", Karppinen sanoo.
RKTL:n tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro mainitsee radiolähettimien olevan niin tarkkoja, että vastaanottimiin tulevien pulssitietojen perusteella pystyy arvioimaan, missä puuhissa kala on.
Kun naaras kaivaa pyrstöllään kutukuoppaa, se aiheuttaa pulssipiikin. Uroksen pyrstön väpätys aiheuttaa samanlaisen piikin.
"Lohet ovat tässä mielessä yli-inhimillisiä. Niillä on tehtävä kirkkaana mielessä ja homma hallussa. Ihminen on vain hankaloittanut niitä", Erkinaro samnoo.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen projektipäällikkö Esa Laajala hoksauttaa, että Oulujokivarren kaloista kiinnostuneet voivat seurata netistä tutkimustietojen keruuta osoitteesta www.ympäristö.fi/ppo.