Huoli Kuusamoon nousevan Pääjärven taimenen taantumasta kaivertaa jälleen kalamiehiä ja tutkijoita. Kalastusmatkailun vetonaulalle pelätään käyvän kuten uhanalaiselle Kitkajoen yläjuoksun taimenelle.
Koko alkukesän taimenta on tullut vähän saaliiksi, mutta viikonloppuna epätoivo kasvoi, kun Kitkajoen kalakisassa jäätiin ilman taimenta toista kertaa kilpailun historiassa. Ensi viikonloppuna koetukselle joutuu Kuusinkijoki, jossa pidetään perinteinen kuningastaimen-kilpailu.
"Nousukalan suhteen olen jo viisi vuotta ollut huolestunut. Olen jossain määrin tällaista odottanutkin, että alkaa olla niitä tyhjiä kalareissuja", toteaa kalastusmestari Raimo Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
Määttä lopetti itsekin kalastuksen samoihin aikoihin, kun huomasi kaloja olevan liian vähän kalastuspaineeseen verrattuna.
Tutkijat pitävät taimenkannan uhkana voimakasta kalastusta taimenen syönnösalueilla Venäjän Paana- ja Pääjärvillä. "Venäjän puolen kalastus lisääntyi räjähdysmäisesti 90-luvulla, mikä heijastuu myös tänne jokialueelle", Määttä toteaa.
Istutukset ja kalastuksen säätely olisivat hänen mielestään tehokkaimmat keinot taimenkannan turvaamiseksi. Hän vertaa tilannetta Kitkajärvissä elävään taimeneen, joka laskeutuu kutemaan Kitkajoen yläjuoksulle.
"Tilanne on periaatteessa sama kuin 50-60-luvulla, jolloin Kitkajärven taimen on tuhottu. Syönnösalueiltahan sekin on pyydetty, ennen kuin sukukypsät yksilöt ovat ehtineet kudulle, ja tilannehan on sama vieläkin", Raimo Määttä sanoo.
Kuivuus selittää
paljon
Ihan niin rajusti taimen ei silti liene taantunut kuin kalasaaliit antaisivat olettaa. Rktl:n työntekijät ovat siirtäneet taimenia Oulankajoella yli Kiutakönkään ja huomanneet, että kalaa on alkanut tulla mutta myöhässä.
Viikonloppuna Oulankajoen vesi nousi, ja heti maanantaina tutkijat auttoivat viisi taimenta könkään yli. "On ollut aika poikkeuksellinen kevät ja kesä ilmojen ja vesien suhteen. Onkohan se tuonut uusia piirteitä kalojen käyttäytymiseen", Määttä pohtii.
Innokas kalamies, Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Paavo Korpua on samaa mieltä. Hän on käynyt tänäkin kesänä Paanajärvellä kalastelemassa ja nähnyt, että taimenten on ollut vaikea nousta.
"En ole ikinä nähnyt Oulankajoessa niin vähän vettä kuin nyt", Korpua päivittelee.
Korpuan mukaan sekin voi vaikuttaa, että Kuusamon joissa ja Venäjän puolella syönnösjärvissä kalastetaan paljon, mutta niin paljon taimen ei ole hetkessä voinut taantua kuin nyt näyttäisi.
"Minun käsittääksen se johtuu siitä, että vettä on ollut niin vähän. Taimen nousee Kivakkakönkäästä sivuhaaraa, joka on nyt ollut kuivana. Ne eivät ole yksinkertaisesti päässeet", Korpua sanoo.
Itse könkäässäkin vettä on ollut niin vähän, etteivät kalat ole päässeet hyppimään ylös saakka.
Kuusamossa Pääjärveltä tuleva taimen nousee kolmeen eri jokeen, joissa elää omat kantansa. Jokien taimenten geeniperimä on tallessa Rktl:n laitoksella Käylässä, jossa Kuusinki- ja Kitkajokien emokalaparvet ovat jo tuotantoikäisiäkin.
Kitkajokeen on istutettu vuosittain 5 000-10 000 vuoden vanhaa poikasta, mutta Oulankajoen istutuksissa on ollut taukoa 1990-luvulla.
Parhaiten istutuksia on hoidettu Kuusinkijoella. "Siellä tilanne on vakaampi ja parempi. Joki on ollut istutuksien osalta aika lailla tasapainossa koko 90-luvun. Sinne on säännöllisesti istutettu myös eri ikäistä poikasta", Raimo Määttä kertoo.