Ii Iin Rantakestilään tiistaina tuotujen 10 000 meritaimenen poikasen ensimmäinen reissu oli paljon turvallisempi kuin niitä odottava toinen matka. Kaikki on kunnossa. Kalat ovat elossa ja voivat hyvin, sanoi pienten poikasten rahtikirjat ja kunnon pistokokein tarkastanut kalataloustarkastaja Kalle Torvinen Kainuun Te-keskuksesta. Kaksivuotiailla reilut sata grammaa painavilla tiitiäisillä oli mukana kaikki tarvittavat paperit ja voimassaolevat lääkärintodistukset.
Kalat eivät vahingoittuneet kuljetuksessa Savon sydämestä Rautalammelta Perämeren pohjukkaan Iihin. Joskus, onneksi harvoin, voi olla vaikeuksia happilaitteiden kanssa. Silloin jälki on rumaa.
Seuraavaksi pikkutaimenten tie vei Iijoessa olevaan kasvatuskassiin. Kun Länsi-Lapin ammatti-instituutin kalatalousopiskelijat ja paikalliset kalaihmiset olivat siirtäneet kassin pitkän rekan ulottuville, kalojen tie uuteen ympäristöön oli nopea ja suora. Samalla siirtyi voimayhtiön vastuu velvoiteistukkaista väliaikaisille uusille isännille, kalastuskunnille.
Parin kuukauden aikana saavat taimenet kassissa painoonsa puolet lisää. Viisitoista vuotta pulautettiin poikaset suoraan Iijokeen, nyt on neljättä kertaa on kokeiltu lisäkasvatusta. Poikasten menestymisen eväät ovat paljon aikaisempaa paremmat vaarallisella tiellä merelle ja takaisin Iijokeen. Merimatkalla odottavat ahnaat petokalat, sairaudet ja salakalastajat. Erityisen vaarallisia ovat siikaverkot, joihin piskuiset kuolevat tai telovat itsensä niin, että kuolevat myöhemmin.
Aiemmin oli poikasten elämäntaistelu kohtuuttoman julmaa. Kun ne pantiin kymmensenttisenä Iijoen veteen, erään tutkimuksen mukaan pyynti-ikäisenä saaliiksi saatiin joesta vain 57 merkitystä tuhannesta taimenesta, sanoo kouluttaja Risto Tolonen Länsi-Lapin ammatti-instituutista.
Kukaan paikalla olevista kalamiehistä ei uskalla arvioida siirrettyjen poikasten elämänkaariennustetta. Sen pitäisi olla aikaisempaa parempi, täysikasvuiseksi pääsee taimenista edelleen kuitenkin vain pieni murto-osa.
Kassikasvatuksen parantamaa ennustetta lyhentää reippaasti Perämeren karuus. Ihminen on myös istukkaiden suuri vihollinen. Pienisilmäisten siikaverkkojen käyttöä samalla alueella pitäisi rajoittaa silloin, kun poikaset lähtevät merelle. Istukkaita jopa salakalastetaan, ihmettelee kalataloustarkastaja Torvinen. Hän kaipaa lisää valistusta.
Lisäksi pitäisi tehdä aikaisempaa perusteellisempaa tutkimusta poikasten kuolleisuuden syistä.
Iin Raasakan kalankasvattamolla on koekasvatettu taimenia, mutta varsinaiseen tuotantoon ei ole vielä päästy.
Taimenet tärkeitä Iijoen turistikalastukselle
Taimenet ovat haukien ja ahventen ohella ainoita vavalla kalastettavia lajeja Iijoessa. Silloin ne ovat myös tavallisen turistin saatavilla. Perämeren kutuvaelluksella olevan lohen silmissä on sellainen vastakkaisen sukupuolen aiheuttama kiilto, ettei se ole ollenkaan kiinnostunut vaapuista, perhosista ja muista syötäväksi tarjottavista. Noususiikaa on myös turha pyytää uistimella. Ne napataan verkkojen lisäksi lipoilla. Perämeren helmen, nahkiaisen pyynti puolestaan edellyttää ammattimiehen elkeitä ja nahkiaispatoa ja -mertaa.
Taimenen menestyminen parantaisi nimenomaan vapaa-ajan- ja turistikalastusta, sanoo kalatalousasiantuntija Risto Liedes PVO-Vesivoima Oy:sta. Se antaisi potkua myös elinkeinoille.