Järvitaimenen palauttaminen Ähtärinreitin vesistöön kiinnostaa päättäjiä eri kalastus- eli osakaskunnissa. Taimen pyritään palauttamaan säännöllisillä istutuksilla koko reitille, jota tukee Niemisjoen tuleva kunnostus. Niemisjoella kutee pieni luontainen taimenkanta.
Ähtärinjärven osakaskunta hallitsee reitin isoimpia selkiä. Taimenen odotetaan kasvavan ja viihtyvän ainakin niillä, mutta mikään ei estä sitä hakeutumasta reitin muiden järvien syvänteisiin syönnökselle.
Sukukypsäksi kasvettuaan taimenen toivotaan hakeutuvan virtavesiin kudulle.
"Kehuja on tullut paljon ihmisiltä", Ähtärinjärven osakaskunnan puheenjohtaja Juhani Luodeslampi kertoo. "Toimintamme on otettu hyvin vastaan Ähtärinreitin kalastusalueen muissa osakaskunnissa."
Osakaskuntien välinen yhteisymmärrys on johtanut jo ensimmäisiin keskusteluihin kuhan ja taimenen alamitan nostamisesta ja verkkojen silmäkoon mahdollisesta kasvattamisesta.
"Tampereelta ja Päijänteeltä esimerkiksi on kuultu näistä asioista hyviä kokemuksia", Luodeslampi kertoo.
Rahaa kehitystyöhön ei ole liikaa. Ähtärinreitin koko kalastusalueen puheenjohtajan Ari Hyvölän mukaan neuvottelut varojen käytöstä ELY-keskuksen kanssa ovat myötätuulessa.
Kalastusalue on toivonut, että ELY hellittäisi viisivuotisesta käyttösuunnitelmasta rahaa taimenistutuksiin jo nyt, eikä mahdollisesti vasta sen jälkeen, kun suunnitelma noin kolmen vuoden kuluttua umpeutuu.
"Toivomme, että rahaa laitettaisiin byrokratian pyörittämisen sijaan konkreettisiin istutuksiin", Hyvölä kiteyttää tavoitteesta.
Verkon silmäkoon kasvattamisesta aiottiin tehdä osakaskuntien yhteisymmärryksellä yhteispäätös jo viime talvena, mutta kalastusalue veti esityksen takaisin.
"Vaikka kokouksessa rakennettu päätös olisi ollut yksimielinen, se olisi voinut kaatua, jos joku olisi jälkeenpäin muuttanut mieltään. Asiassa edetään ensi talvena virallisin muodollisuuksin niin, että saadaan lainvoimainen päätös", Hyvölä toteaa.
Silmäkoon kasvattamisella halutaan turvata taimenen mahdollisuus kasvaa kutukypsäksi Ähtärinreitillä. "Tavoitteena on 55 millin silmäkoko."
Samalla pyritään nostamaan kalojen alamittoja. Kuhan nykyiseen 37 senttiin ja taimenen 40 senttiin on ajateltu molempiin vähintään viittä lisäsenttiä.
Taimenten istutuksista vastaa Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi.
"Vuosi kaksi pitää vielä odottaa, että nähdään, kuinka taimen alkaa kasvaa ja menestyä Ähtärinreitillä. Se olisi hieno asia, jos istukkaat viihtyisivät", Paloniemi toteaa.
Taimenen poikaset ovat olleet kortilla koko valtakunnassa. Ähtärinreitille on istutettu Savon Taimen Oy:n Rautalammen reitin kantaa.
Yhtiön biologi Yrjö Lankinen painottaa, että osakaskuntien kannattaa tehdä istutussuunnitelmia usean vuoden tähtäimellä, jos ne haluavat tietyn kokoisia poikasia tietyn määrän tiettyyn aikaan.
"Viime vuosina kysyntä on kohdistunut voimakkaasti kuhaan ja siikaan. Nyt halutaan taimenta, mutta tuotannon sopeuttaminen vaatii aikaa."
Lankisen mukaan taimen hakeutuu virtapaikkoihin kudulle, vaikka istutuksia tehdään järven selille.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen inarilainen kalastusmestari Eero Heinonen tavoittelisi kutevan kannan kasvattamisessa paikallista geeniperimää.
"Sitä kannattaisi yrittää, vaikka kutuparit ovat vaikean takana. Taimenen kotiutus on pitkäjänteistä hommaa", Heinonen painottaa.
Innostus Ähtärinreitillä on kasvamassa. Hankaveden osakaskunta, joka hallinnoin reitin toisessa päässä Hankaveden lisäksi myös Välivettä, Moksujärveä ja Niemisjokea, teki oman päätöksen taimenten istuttamisesta keväällä.
"Kalat on jo laitettu järveen tältä vuodelta", Takamäki kertoo.
Hankaveden osakaskunta tekee päätökset vuosittain, mutta Takamäen käsityksen mukaan taimenten istuttaminen tulee jatkumaan.
"Mielenkiintoa asiaan on."