Oulankajokeen Kuusamoon kudulle nouseva järvitaimen on uhattuna Venäjän puolella voimakkaasti lisääntyneen kalastuksen vuoksi.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erikoistutkija Ari Huusko sanoo, että jos vallitsevaan tilanteeseen ei saada muutosta, monikaan taimen ei lähivuosina enää joen lisääntymisalueille pääse.
Kalastuspaine alkoi kasvaa 1990-luvun alussa pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun raja avautui suomalaisille vapaa-ajankalastajille. Myöhemmin venäläiset turistitkin kiinnostuivat pyynnistä.
Taimenta kalastetaan runsaasti Pääjärvellä, joka on lajin kasvualuetta. Kudulle nousevia kaloja pyydetään Pääjärveen laskevan Oulankajoen jatkeessa, Paanajärven kansallispuiston alueella virtaavassa Olangajoessa.
"Sellainen on tuntuma, että kalastusta ei valvota siellä nykyisin mitenkään", Huusko pohtii.
Tilanne on hänestä hankala myös siksi, että saalismääristä ei ole tilastoja RKTL:n saatavilla. Myöskään verkkokalastuksen laajuudesta ei ole tietoa.
Oulankajoen ja Olangajoen vesistöalueelle on koetettu saada rajavesikomission kautta yhteinen kalastussääntö, jolla turvattaisiin taimenen säilyminen.
Ongelma on Huuskon mukaan kuitenkin se, että tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, minkä venäläisen viranomaistahon kanssa kalastussääntöä voitaisiin alkaa rakentaa.
"Yksi keino tilanteen parantamiseksi olisi, että pyynti sallittaisiin Olangajoella vasta, kun kudulle nousevien kalojen pääjoukot ovat sen ohittaneet."
Kuusamolainen kalastajien yhdistys Siilasmajan Kilta on jo pitkään ollut huolestunut kudulle nousevan taimenpopulaation heikentyneestä tilasta. Saaliit ovat vähentyneet varsinkin Oulankajoen sivujoissa, Kuusinkijoessa ja Kitkajoessa.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!