Pakollinen veneilykortti poistaisi vesiliikenteestä täysin taidottomat ja kokemattomat veneilijät. Vapaaehtoinen veneilykortti lisäisi puolestaan tavallisen pienveneilijän taitoja.
Oulun merenkävijät ry:n puheenjohtaja Reijo Aula näkee veneilykortissa hyvää ja huonoa.
"Valtaosa veneilijöistä on aktiivisia ja kokeneita, joiden pitäisi hankkia kortti pelkän pakon vuoksi, mutta aloiteleville veneilijöille kortista on varmasti hyötyä. Tällä hetkellähän ongelmana on se, että lähes kuka tahansa voi kuljettaa kuinka suurta venettä haluaa, ja silloin taidot voivat tulla nopeasti vastaan".
Samoilla linjoilla on myös Oulun Työväen Pursiseuran koulutuspäällikkö Sauli Vuolteenaho.
"Kortti on hyvä, koska sillä lisätään vesiliikenteen turvallisuutta. Kortin hankkiminen pakottaisi veneilijät päivittämään tietonsa ja sitä kautta ymmärtämään, mistä tässä on kyse. Merenkulkuhan ei ole leikkiä", Vuolteenaho sanoo.
Sen sijaan Oulun Meripelastajat ry:n puheenjohtaja Jussi Pajalan mielestä ei ole mitään järkeä lähteä vaatimaan pienten veneiden kuljettajille veneilykorttia. Hän näkee suurempana ongelmana isot ja nopeat veneet.
Koulutusvastuu
seuroilla
Veneilijän turvallisuuskortin hankkiminen halutaan pitää yksinkertaisena. Merenkulkulaitoksen veneilyasiamiehen Jukka Kotisalon mukaan kortin voisi suorittaa vaikkapa internetin kautta. Koulutuksen perussisältö rakentuu veneilyn perusteista, kuten navigoinnista, veneiden varustuksesta ja meriliikenteen säännöistä.
Koulutuksen järjestämisessä päävastuu on kuitenkin paikallisilla veneilyjärjestöillä. Merenkulkulaitos puuttuisi vain koulutuksen laatuun ja määräysten täyttymiseen.
Oululaisilla purjehdusseuroilla on olemassa valmiudet koulutuksen antamiseen, onhan koulutus jo nyt yksi seurojen keskeisimpiä toimintoja. Pienien ja uusien seurojen kohdalla tilanne voi olla ongelmallinen.
Yksi kynnyskysymys koulutuksen järjestämisessä on myös se, miten seuratoimintaa tuetaan.
"Seurojen tekemää työtä valtio ei tue kuin hurskastelemalla. Joten jos tällaisia tehtäviä seuroille annetaan pitäisi antaa myös eväitä sen toteuttamiseen", sanoo koulutuspäällikkö Timo Karsi Oulun Purjehdusseurasta.
Veneilijöiden taidot arvioidaan pääosin hyviksi. Sauli Vuolteenahon mukaan vuosien varrella vesiliikenne on siistiytynyt paljon. Alkoholia ei käytetä enää samoissa määrin kuin aikaisemmin ja veneiden hygieniataso on kasvanut.
Promillet alas
ja liivit päälle
Vesiliikenteen turvallisuutta pohtineen työryhmän raportissa esitetään myös promillerajan laskemista nykyisestä yhdestä promillesta 0,5:een promilleen eli samalle tasolle kuin maantieliikenteessä.
Raportin laatinut työryhmä ehdottaa myös laajaa selvitystä siitä, pitäisikö pelastusliivipakko laajentaa myös soutuveneisiin ja jolliin. "Näillä toimenpiteillä on vaikutusta niin vesiliikenteen turvallisuuteen kuin hukkumisonnettomuuksiin", Kotisalo toteaa.
Tänä vuonna vesiliikenteessä heinäkuun loppuun mennessä hukkuneita on 19. Viime vuonna vesiliikenteessä hukkui 27 ihmistä. Veneilyonnettomuuksissa tapahtuneet hukkumiset voitaisiin estää lähes kokonaan pelastusliivejä käyttämällä.
Pitkällä aikavälillä vesiliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet, vaikka veneiden määrä lisääntyy tasaisesti.