Kempeleessä Ylikylän ala-astetta tallaa 793 jalkaparia. Ei mikään pikkukoulu.
Koulun väki itse tuntee nahoissaan mitan paineet. Siksi ruokailu esimerkiksi tapahtuu "kaksinkertaisessa järjestyksessä" kymmenestä puoleenpäivään. Eikä erikoisluokkahuoneista ole enää jäljellä kolmea enempää.
Mutta pontta riittää.
Vuonna 2001 koulu sinkosi ilmoille oman huhtikuisen kyky-gaalansa. Seuraava ja järjestyksessä neljäs odottaa kevättä 2004.
Koulun sydämessä, ravinteiden ruokalassa on jo puolestaan valmiina 4.12.2003 viralliset aamuvihkiäisensä saava kolmiosainen ryijy, jota varten on tehty 453 nimiehdotusta. Palasista löytyy yhtä lailla rehtori Antti Peisterän kuin oppilaiden aikaansaannoksia.
Valmiiksi ryijyn ovat saattaneet tekstiilityön vastaavat opettajat Riikka Vanhala ja Katri Niskanen. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahasto myönsi ryijyä varten pari vuotta sitten apurahan.
Ja eilen keskiviikkona koulussa nautittiin myös saman rahaston apuraha-"kukkasia". Kuuden luokan oppilaat esittelivät syksyn kuluessa projektiluonteisesti syntyneitä omia tanssiluomiaan.
Kokijoiden joukkoon kuuluivat saumattomasti JoJon oululaiset/haukiputaalaiset ja Routa-ryhmän kajaanilaiset tanssin ammattilaiset, jotka aloittivat uuden Syli-työnimellä kulkevan teoksen harjoitusprosessin kuluvan viikon maanantaina. He tarjosivat kahden harjoituspäivän terveisinä neljän m inuutin spurtin siitä, mikä kokonaisuudessaan kertoo lapsen tiestä taaperosta kouluikäiseksi.
Kirsi Saastamoisen koreografioima Syli kantaesitetään Oulussa lasten ja nuorten teatteripäivillä helmikuun loppupuolella 2004.
14 makustelupalaa
Tekniikka tahtoo ryöpsähtää. Niin kävi keskiviikkoaamuna Ylikylän ala-asteen liikunta-juhlasalissa. Yltiöpäiseksi lipsahtanut musiikkimylvähdys kuitenkin taittui. 2A:laiset ja sitä tietä isommatkin pääsivät toimeen. Reilun tusinan pienluoman joukossa oli puoli tusinaa puhdasta poika-poweria.
"Ensin me hypitään. Sitten tehdään jalkajuttu. Mennään keskelle. Liidellään. Tehdään patsaita ja sitten mennään toisen kerran. Lopussa tehdään: Hei!" sipittää pyynnöstä Mimosa Halonen juuri ennen kakkosluokkalaisten ensimmäisen puoliskon lavallemenoa.
Kasvatustieteiden maisteri Erja Maarannon keralla ala-asteen kuusi luokkaa on maistanut kuluvan syksyn aikana kymmenen tuntia luovaa tanssia. Joukko on tutkinut liikkeen tasoja, muotoja, suuntia, tehnyt aisti-, ilmaisu- ja tilaharjoituksia. Jakson kuluessa alkunsa saaneista oppilaiden tanssisommitelmista Maaranto on kerännyt harjoitteet opettajille opetusmonisteeksi: Näin työ on jatkunut.
Kakkos- ja nelosluokkalaisten sommitelmat pääsevät virallistakin virallisemmin esiin joulujuhlassa (12.12.) ja kolmosluokkalaisten sitä seuraavana vanhempien juhlapäivänä. Ja voi hyvinkin olla että tuleva kyky-gaala näkee ainakin jotain viides- ja kuudesluokkalaisten aikaansaannoksista, niille kun ei vielä ole aikataulua lukkoonlyöty.
Tutkimus odottaa
Erja Maaranto tunnustaa, että Pohjois-Pohjanmaan rahastolta saamansa koulutanssiprojektirahan jälkeen maistuisi toinenkin - nimenomaan ylikyläläisten kanssa. Sama sävy on kuultavissa rehtorin puheessa.
Tanssin imukkuuden ala-asteelaisiin kokee, kun neljäntoista omaluoman jälkeen luovaan tanssiin tutustuttaja hyppää "puikkoihin" ja näyttää eteen sopivan sommitelman. Koko salillinen heiluu halusta tämän kahdeksanjaollisen läpi kahdesti ennen kuin ammattilaiset saavat hetkisen ajasta.
Kirsi Saastamoisella ja Erja Maarannolla on kuluvalta vuodelta jo takana kainuulaislapsille suunnattu suurprojekti. Kainuussa Maaranto haastatteli lapsia/nuoria, Ylikylässä ala-asteelaiset ovat saaneet puolestaan tanssituntien pohjalta kirjoittaa omia kokemuksiaan. Ne ovat myös tutkimusmateriaalia, mutta vasta sitten kun Erja Maaranto taloudellista tukea tutkimukseen: tähänastinen on myönnetty nimenomaan työskentelyyn lasten kanssa.
Kirsi Saastamoinenkin sai kempeleläisten ala-asteelaisten kirjallisista mielipiteistä osansa. Hän oli tiedustellut tärkeintä asiaa lasten elämässä. Ylikyläläiset pääsevät tarkistamaan vastaustensa vaikutusta valmiissa Sylissä.