Negative tarpoo syksyllä ilmestyneellä Anorectic-levyllään englantilaisen Queen-yhtyeen jalanjäljillä. Poikamaisen reteä glamrock on vuosien aikana jalostunut solmukkaaksi, hevimetallin ja suureellisen rockteatterin sävyjä suodattavaksi poprockiksi.
"Uuden levyn musiikki on maalattu isommalla pensselillä kuin aikaisempien levyjemme laulut", yhtyeen laulaja Jonne Aaron avartaa.
Brokenheartedin kaltaisten perinteisten rockrynkytysten rinnalle yhtye on sovittanut myös kokeilevaa materiaalia. One Last Shot -kappaleesta voi löytää ripauksen Nine Inch Nailsia.
A Song from Broken Hearted kasvaa seitsemässä minuutissa näyttelijä Richard Harrisin tunnetuksi tekemää MacArthur Park- tai Led Zeppelinin Stairway to Heaven -klassikkoja muistuttavaksi spektaakkeliksi.
"Queen-yhtyeen laulaja Freddie Mercury ilmestyi minulle unissa uuden levyn lauluja kirjoittaessani, joten ei ole ihme, jos biiseistä löytyy suurta eeppisyyttä ja teatraalisuutta", Jonne Aaron naurahtaa.
Anorectic pursuaa raskaan Motörhead-tyylisen punkhevin rosoa ja solmukkaita sävelkudelmia.
"Raskas musiikki vaatii tuhteja kitaravalleja. Halusimme tallentaa levyllemme mahdollisimman livemäisen fiiliksen pieniä hienoja musiikillisia yksityiskohtia unohtamatta", Jonne lataa.
Hurmoksellisiin keikkoihin tottuneen yleisön palaute antoi yhtyeelle kimmokkeen tehdä astetta edellistä, pari vuotta sitten ilmestynyttä ja jopa U2-tyylisiä kitarariffejä glamrockiin sekoittavaa Sweet & Deceitful -levyä rupisemman levyn. "Ihmiset odottivat myös studiolevyiltämme kovaa ja hypnoottista menoa", laulaja kertoo.
Viimeiset kolme vuotta ovat tuoneet Negativelle positiivista rutiinia. Kuluneen vuoden aikana bändi on tehnyt kotoisten festivaalikeikkojen ohella keikkoja niin Japanissa, Venäjällä kuin manner-Euroopassa.
"Emme halua tehdä keikkoja sorvin ääressä -hengessä ja tärkeintä on, että musiikin positiivinen ote heijastuu yleisöön, koska aito suhtautuminen soittamiseen ja biisien tekemiseen on aina ollut se juttu, josta tietyt bändit muistetaan", Jonne tilittää.
Negative herättää suuria intohimoja ennen kaikkea faneissaan, jotka kiertävät keikoilla ympäri Suomea ja Eurooppaa samaan tapaan kuin monet HIM- tai The 69 Eyes -diggarit. Fanisivuja yhtyeellä on ympäri maailmaa neljäkymmentä. "Uskon, että vaikka musiikissamme onkin paljon sellaista slaavilaista mollikaihoa, laulumme antavat faneille toivoa samalla tavalla kuin laulujen kirjoittaminen minulle antaa", laulaja uskoo.
War of Love -debyytillään Negative kuulosti vielä rajojaan kokeilevalta, Guns´n Rosesia matkivalta poikaporukalta.
Yhtyeen olemuksesta saattaa keikalla aistia yhä niin rintoja röyhistelevän ja kimeä-äänisesti machoilevan Guns and Roses -solisti Axl Rosen tai käkkärän hiuspehkon ja silinterin alle hautautuvan kitaristi Slashin vaikutuksen.
"Haluan vaalia sellaisia bändejä, jotka ovat minussa itsessäni herättäneet rockin kipinän", Jonne tiivistää.
Myös Nirvana, joka innosti Jonnea perustamaan ensimmäisen yhtyeensä, herättää hänessä positiivisia tuntoja. "Vaikka Nirvanan musiikki oli äärimmäisen yksinkertaista, kolmen talkkarin näköisen jätkän takomaa rockia, teki Kurt Cobainin salamyhkäinen ja sekava olemus yhtyeestä myytin, joka kolisee minulle yhä."
Negative tänään perjantaina
Oulussa Club Teatrialla.
Ensi vuonna 12. tammikuuta
yhtye konsertoi Rovaniemen
Tivolissa ja 13. tammikuuta
Tornion Siltakartanossa.