Mikäli mielii opiskelemaan taidealalle, ei vaihtoehdoista pitäisi olla pulaa. Jos Kuvataideakatemian ovet eivät ensikerralla avautuisikaan, pääsee taitojaan todennäköisesti kartuttamaan jonnekin monista ammattikorkeakoulujen taidelinjoista toisen asteen taidekouluista tai kansanopistoista.
"Kuvataideakatemiaan päässeistä aika moni on käynyt läpi jo jonkin ammattikorkeakouluista ja ehkä muitakin kouluja. Kuvataide on pitkän linjan laji", toteaa valtion kuvataidetoimikunnan puheenjohtaja ja Lapin yliopiston professori Juhani Tuominen.
Taidekoulutus on eräänlaisessa "selvitystilassa", sillä kaksi työryhmää pohtii parhaillaan, onko koulutustarjontaa liikaa. Taiteen keskustoimikunta teki vasta tutkimuksen, josta kävi ilmi, että etenkin toisen asteen koulutus on lisääntynyt viime vuosina.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kulttuurikoulutuksen johtaja Juhani Järvinen on opetusministeriön asettamassa työryhmässä. Sen tehtävänä on antaa syyskuun loppuun mennessä raportti kuvataidealan korkeakoulutuksen koulutustarjonnan määrästä ja sijoittumisesta.
Ammattikuva laajentunut
Tuominen ja Järvinen arvelevat, että edessä saattaa olla kuvataidelinjojen lakkauttamisia. Yksi tällainen on jo näköpiirissä ensi syksynä, kun Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataidelinja Joensuussa ei aio ottaa enää uusia opiskelijoita. Järvisen tiedossa on lisäksi ainakin yhden toisen asteen taidekoulun lakkauttamisuhka.
"Toisen asteen puolella supistuksia saattaa tulla, mutta opetusministeriöhän ei näitä päätöksiä tee, vaan ylläpitäjä eli kuntayhtymä tai osakeyhtiö."
Kuvataidetta opettavista kouluista valmistuu vuosittain toista sataa taiteilijanalkua. Tuomisen mukaan koulujen määrä on lisääntynyt nopeasti ja hieman hallitsemattomasti.
"Opiskelemaan todennäköisesti pääsee, mutta on eri asia, löytyykö alalta varsinaista leipäammattia, kun ei sitä ole löytynyt ennenkään pienemmälle porukalle."
Järvisen mukaan työmaata olisi, mutta koulutuksen pitäisi pystyä tuottamaan laaja-alaisia taiteilijoita. "Ammattikuva on laajentunut, sillä rinnalle ovat tulleet myös valokuva- ja mediataide. Visuaalinen media on maailman nopeimmin kasvava teollisuuden alue. Myös lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetukseen tarvitaan taiteilijoita."
Koulujen löydettävä roolinsa
Järvisen mukaan taidekoulutuskentässä ollaan siirtymässä isompiin yksiköihin. "Pitkään on puhuttu Suomen pienimmän yliopiston, Kuvataideakatemian ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämisestä. Nyt kun Taideteollinen yhdistyy Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa, joutuu Kuvataideakatemiakin miettimään rooliaan."
Myös Tuominen arvelee, että Taideteollisen käymistila vaikuttaa tilanteeseen. Hänen mukaansa paniikkia on turha lietsoa, sen sijaan pitäisi puhua taidekentän uudelleen profiloinnista. "Joka asteella koulutetaan aluksi samoja asioita. Koulujen pitäisi löytää omat roolinsa."
Tuomisen mielestä taidekoulutuksen runsas tarjonta ei ole välttämättä huono asia. "Suhteessa koko koulutettavaan väestöön taidekoulutus on edelleen pieni osa. Kun taiteilijoita on tarpeeksi, voi myös syntyä moniarvoista ja erilaisia näkökulmia valottavaa taidetta."
Ammattikorkeakoulut havittelevat kuvataidelinjoilleen Euroopan mallin mukaista ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. "On pohdittava, mikä on yliopiston maisteritutkinnon ja ammattikorkeatutkinnon ero ja mikä rooli eri asteilla on", Tuominen sanoo.
Yksi vaihtoehto voisi olla eräänlainen college-systeemi, jossa ammattikorkeakoulu ja yliopisto tekisivät tiivistä yhteistyötä. Kuvataideakatemia ja Taideteollinen korkeakoulu tekevät jo kokeiluluontoisesti yhteistyötä Lahden muotoiluinstituutin kanssa.