Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan syyslukukauden alkuun on vielä muutama viikko aikaa. Tiedekunnassa kuvataiteen professorina työskentelevä Juhani Tuominen ja taidegrafiikan tuntiopettaja Lauri Rankka voivat vielä keskittyä tovin omiin taiteellisiin töihin ja yhteiseen Riittejä-näyttelyyn Mustasaari-galleriassa Oulun Hietasaaressa.
Silti syksy ja ensi vuosikin kummittelevat miesten mielessä. Uusi yliopistolaki ja ensi vuoden alussa aloittava Aalto-yliopisto vaikuttavat väkisinkin visuaalisten alojen koulutuskuvioihin tulevina vuosina.
"Se on varmaa, että Lapin yliopiston koulutusohjelmat pysyvät toistaiseksi ennallaan eikä aloituspaikoissakaan tapahdu muutoksia. Sen sijaan tiedekunnan sisällä tullaan suuntautumisia miettimään yleisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi vaatetusala on ollut Suomessa murroksessa jo pitkään eikä täällä ole enää alan teollisuutta - opetus suuntautuu nyt vähän toisen tyyppisesti", Tuominen kertoo.
Taidepoliittinen
ohjelma työn alla
Yliopistolain uudistus sekä Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostama Aalto-yliopisto ovat synnyttäneet julkisuudessa melkoisesti meteliä ja kannanottoja puolesta ja vastaan.
Käytännön opetustyöhön korkeakoulupoliittisilla mainingeilla ei ole ollut sanottavammin vaikutusta.
"Minulle on tullut aika vähän palautetta näistä keskusteluista. Opetan grafiikkaa kurssiluonteisesti tuntiopetuksena, ja opetus vie kokonaan oppilaan kiinnostuksen. Grafiikka on niin tekninen laji, että vaikka olisi perustietoja alasta, niin oppilaat yllättää aina käytännön paljous", Lauri Rankka huomauttaa.
Juhani Tuominen seuraa kuvataidekoulutuksen muutosprosessia paitsi professorina myös valtion kuvataidetoimikunnan puheenjohtajana.
Taiteen keskustoimikunta teki muutama vuosi sitten tutkimuksen, jossa todettiin, että toisen asteen taidekoulutus oli lisääntynyt. Sen jälkeen kuvataidealan korkeakoulutuksen tarjontaa alkoi pohtia erillinen työryhmä.
"Selvitystyö on periaatteessa valmistunut ja siitä on annettu lausuntoja. Minusta vain tuntuu, että se on tällä hetkellä eräänlaisessa lepotilassa. Asiassa on otettu jonkinlainen tuumaustauko, ettei tehdä radikaaleja pakkotoimia. Tässä ehkä odotellaan sitä, millaiseksi yliopistomaailma muuttuu uuden lain myötä", Tuominen selvittää.
Tuomisen mukaan aikalisä on senkin takia paikallaan, että myös visuaalisen alan taidepoliittinen työryhmä on parhaillaan työn touhussa.
"En ole itse siinä mukana, mutta tiedän, että se pyrkii tekemään tämän vuoden aikana tällaisen taidepoliittisen ohjelman, jossa otetaan myös kantaa koulutuksen resursointiin."
Juhani Tuominen ei itse pidä suomalaisen kuvataidealan koulutuksen tarjontaa liiallisena.
"Sen sijaan päällekkäisyyksiä on liikaa. Strukturointia pitää miettiä, jotta eri oppilaitoksilla olisi selvempi rooli", Tuominen korostaa.
Tilaustyöt
vähenevät
Juhani Tuominen ja Lauri Rankka ovat jo nyt yhtä mieltä siitä, että eri oppilaitoksissa vielä opiskelevien taiteilijanalkujen työllisyyskuviot ovat lähivuosina vähintäänkin haasteellisia.
"Minulla on tämän suhteen kokemusta omista lapsistani. Tilanne on hyvin vaikea, jos valmistuu pelkkään kuvataiteilijan ammattiin. Omaa uraa on hyvin vaikea polkaista käyntiin. Esimerkiksi näyttelyt vaativat suunnattomia rahoja", Rankka sanoo.
Myös asemansa jo vakiinnuttaneiden taiteilijoiden työllisyydessä nykyinen talouskriisi näkyy muun muassa tilaustöiden vähenemisessä.
"Hyvinä aikoina riittää yksityisten ja rakennusliikkeidenkin tilaustöitä, mutta nyt se puoli on ehkä vähentymässä", Lauri Rankka arvioi.
"Oulun kaltaisten prosenttitaideperiaatetta hyvin noudattavien kuntienkin taidehankinnat ovat suhteessa rakentamiseen. Jos uusia julkisia tiloja ei rakenneta, jäävät kuntien taideostoksetkin tekemättä", Juhani Tuominen sanoo.