Kajaanin taidemuseo on kesän suljettuna ja myös vuoden viimeinen näyttely jää pitämättä Kajaanin kaupungin heikon taloustilanteen takia.
Taidemuseossa raaka viidenneksen kululeikkaus nähdään silti myös uuden alkuna ja museo toimii tilanteen mukaan.
"Me haluaisimme esitellä taidetta kesällä matkailijoille, kaupunki ei", taidemuseon johtaja Heikki Aranne sanoi.
Kaupunki voi vielä määrätä pitämään taidemuseon auki kesällä, jos haluaa.
Näillä näkymin kesän aikana toteutetaan säästöjä eli säästetään henkilökunnan palkoista ja sisäisistä vuokrista.
Taidemuseo luopuu Raatihuoneen työtiloista. Niistä on maksettu kaupungille vuokraa 22 000 euroa vuodessa, mikä on huomattava osa taidemuseon määrärahasta.
Kesäseisokin aikana taidemuseon yläkerran näyttelytiloista nipistetään pinta-alaa työhuoneille.
Kesälomien päälle pidetään vielä lisäksi henkilökunnan pakkolomat. Lomautusten aikana ei voi käyttää työllistettyjä eikä siviilipalvelusmiehiäkään, jotka muuten pitävät näyttelyä auki.
Kaksi näyttelyä
pois
Museon johtaja Heikki Aranne ja intendentti Pirjo Immonen surevat kahden merkittävän näyttelyn pois jäämistä tänä vuonna.
Kesäksi oli kaavailtu tasokasta Puolan nykytaiteen esittelyä ja loppuvuodeksi kolmen nuoren kuvanveistäjän, Juha Mennan, Tapani Kokin ja Inka Niemisen yhteisnäyttelyä.
Nyt esillä olevan Nuorten forum 2004:n jälkeen maaliskuussa avataan Anu Tuomisen ja Kari Cavénin yhteisnäyttely, joka jatkuu toukokuun puoliväliin.
Vuoden päätteeksi taidemuseo esittelee edullisemmin omia kokoelmiaan.
Kajaanin taidemuseon on saanut merkittäviä lahjoituksia, esimerkiksi Matti Koskelan, Kaarlo Mikkosen ja Tuomo Lukkarin töitä. Yleisö ei ole vielä nähnyt lahjakokoelmia.
Aukioloajatkin supistuvat ja taidemuseo suljetaan lauantain lisäksi myös sunnuntaisin.
Kajaanissa museon käyttäjät ja koulut ovat halunneet maanantain aukiolopäiväksi mieluummin kuin lauantain. Iltaisin taidemuseo on avoinna kerran viikossa. Jatkossa ilta-aikaa pyritään lisäämään.
Taidemuseo
työpajaksi
Vuosia 2006 ja 2007 suunnitellaan siinä uskossa, että taidemuseon toiminta jatkuu. Näyttelykierto ei pyöri entisellään, mutta vähintään yksi valtakunnallisestikin merkittävä näyttely vuosittain järjestetään.
Ensi vuodelle kartoitetaan kajaanilaislähtöisen kuvanveistäjän Helvi Hyvärisen töitä. Eläinveistoksistaan tunnetun taiteilijan syntymästä tulee sata vuotta syksyllä 2006. Rahapula näkyy siinä, että retrospektiivisesta näyttelystä ei tule tutkimusta eikä julkaisua.
Kun toiminta on uhattuna, taidemuseo miettii perusajatuksiaan, miksi on olemassa.
Taidemuseot Suomessa ovat kasvaneet näkemisen tarjoajista myös kokemisen kentäksi. Lisäksi on tulossa tekeminen.
Luovuus ja tekeminen nousevat Kajaanin taidemuseossakin. Syksyllä museon tilat varataan kahdeksi viikoksi tekemiselle, luovan työn pajaksi, jossa ihmiset pääsevät kokeilemaan luovuuttaan väljemmin kuin kotioloissa tai koulussa.
"On ikävää, ettei rahaa ole, mutta jos rahapulassa haluaa nähdä myönteistä, se on siinä, että oppii ajattelemaan eri tavalla ja keksii uutta. Tämä on uuden alku", Pirjo Immonen arvioi.
Taidemuseon perustehtäviin kuuluu myös Kajaanin kaupungin taidekokoelman ylläpito.
Kainuun hallintokokeilussa satoja ihmisiä siirtyy kaupungista maakuntaan, ja työhuoneiden taideteokset ehkä seuraavat mukana tai jäävät tyhjiin huoneisiin.
Taidemuseo kartoittaa teosten sijainnin, jottei töitä pääse häviämään eikä tarvita samanlaisia kadonneen taiteen etsintäoperaatioita kun valtiolla.