Ensisilmäyksellä näyttää, että seinät on maalattu ja yksi sali tullut lisää.
"Tavallisen kävijän silmään muutos saattaa näyttää pieneltä. Suurin työ onkin tehty rakenteiden sisällä: peruskorjaus, joka ei juuri näy", toteaa Oulun taidemuseon johtaja Anna-Riikka Hirvonen.
Kesällä 2007 taidemuseon rakennus kärsi iästään. Suurin ongelma oli näyttelyolosuhteiden hallinta.
Remontissa jouduttiin esimerkiksi rakentamaan vesikatto uudelleen. Vaikka vanha rakennus osin yllätti suunnittelijat, budjetissa pysyttiin.
Yli kolmen miljoonan euron urakan jälkeen taidemuseo on priimakunnossa.
"Kun voimme osoittaa, että systeemit toimivat, meillä on mahdollisuus saada arvonäyttelyitä ja kansainvälisiäkin näyttelyitä", Hirvonen toteaa.
Audiovisuaalisten teosten esittämiseen sopiva Tasku-sali on yksi odotetuimmista uudistuksista. Lisäksi valaistus on uusittu kauttaaltaan. Sähkö-, lämpö- ja ilmastointitekniikka on nyt ajanmukaisessa kunnossa.
Taidemuseo lähteekin peruskorjauksen jälkeen kehittämään toiminnastaan paikallisesti kiinnostavaa ja valtakunnallisesti vetävää.
"Nämäkään näyttelyt eivät olisi olleet mahdollisia entisissä tiloissa", Hirvonen sanoo.
Historia pysyy näkyvissä
Tänään ovensa avaava taidemuseo esittääkin kerralla kaksi laajaa näyttelyä.
Absolut Stenman summaa taiteilijoita taidekauppias Gösta Stenmanin ajalta eli 1800- ja 1900-luvun taitteesta.
Ihmisen jäljet on näyttelykuraattori Juha-Heikki Tihisen kutsumien 10 suomalaisen nykytaiteilijan teoskooste.
Tyrnäväläissyntyinen Tihinen kiittelee taidemuseon tilojen erilaisuutta ja monimuotoisuutta. Näyttelyn yhtenä tarkoituksena on tarjota otanta nykytaiteen kentästä.
"Yritin valita tyyppejä, jotka ovat omassa tekemisessään kiinnostavia. Vältin ilmeisimpiä nimiä, en esimerkiksi aloittanut puhelimen muistiani katsomalla", helsinkiläinen taidehistorioitsija ja kriitikko kertoo.
Kutsutut taiteilijat ovat saaneet valita töidensä rinnastuskappaleiksi teoksen taidemuseon kokoelmasta. Ihmisen jäljet tarjoaa kontekstia ja historiaa nykytaiteen takana.
"Onhan kiinnostavaa, miten esimerkiksi Anna Tuorin ja Vilho Lammen työt lomittuvat toisiinsa, vaikka ikäeroa teoksilla on 70 tai 80 vuotta", Juha-Heikki Tihinen sanoo.
Avautuminen yleisölle
Omaa kokoelmaa pidetään esillä myös tulevaisuudessa. Anna-Riikka Hirvosen mukaan teoksia pyritään valikoimaan kulloisenkin näyttelyn teeman mukaan.
Avausviikon ajan taidemuseon ovet ovat auki ilmaiseksi.
Hirvonen painottaakin, että yksi tavoitteista on avautua enemmän yleisön suuntaan. Asiakaskeskeisyyteen pyritään esimerkiksi monipuolisella tarjonnalla.
"Jatkossa taidemuseo voisi olla visuaalisen kulttuurin areena. Toki kaiken ytimessä on museotoiminta, mutta toivoisin näkeväni täällä esimerkiksi muotoilua, designia tai kuvataiteen muotoja, joita ei Oulussa ole vielä nähty", Hirvonen visioi.
Ulospäin taidemuseon muutos näkyy selvimmin uutena logona ja mainoslauseena.
Johtaja Hirvosen mukaan brändääminen tehtiin alan ammattilaisten kanssa.
"Kun rakennusta päivitettiin, niin tuntui luonnolliselta päivittää ilmettä muutenkin."
Uuden logon graafisesta elementistä muodostuu selvästi sana "oma". Ei kai tässä nyt viitata New Yorkin Museum Of Modern Artiin eli Momaan?
"Kyllä tässä ylpeästi ollaan Oulun taidemuseo. Tuo Oma on sellainen lempinimi, ja jos se jää ihmisten suuhun, niin kiva. Parempi se on kuin Otm", Hirvonen tarkentaa.
"Toivomme, että voimme olla Oulun ja Pohjois-Suomen oma taidemuseo."