Edesmenneen ylivieskalaisen taidemaalarin Simo Pällin (1906-1984) elämäntyö on korostetusti esillä ensi viikonvaihteessa ja siitä kolme viikkoa eteenpäin, kun vietetään hänen syntymänsä satavuotisjuhlaa.
Ylivieskatalo Akustiikassa avataan pohjoissuomalaisen maalaustaiteen yhden uranuurtajan ja ensimmäisen ylivieskalaisen ammattitaiteilijan Simo Pällin töiden 100-vuotisjuhlanäyttely.
Simo Pällin pojat Lauri ja Mauri Pälli ovat ajaneet tuhansia kilometriä ympäri Suomen ja koonneet noin 70 työtä, jotka asetetaan näytteille.
Simo Pälli 100 vuotta -tapahtuma on hänen jälkipolviensa ponnistus tuoda esiin se merkittävä kulttuuriperintö, jonka heidän vanhempansa Simo ja Helvi Pälli ovat jättäneet jälkeensä.
Helvi Pälli oli kuuluisan Pohjolan musiikkisuvun jäsen.
Simo Pällin ominta alaa olivat pelkistetyt realistiset maisemat, joihin hän sai aiheet kotilakeuksiltaan ja hänelle rakkaasta Lapin luonnosta. Hän myös piirsi ja teki muotokuvia ja akvarelleja.
Pällin taitelijaura oli pitkä. Se kesti 55 vuotta. Uransa aikana Pälli ehti pitää noin 30 yksityisnäyttelyä. Valtion myöntämän taiteilijaeläkkeen hän sai vuonna 1976. Ylivieskan kaupunki antoi hänelle ensimmäisen taidepalkintonsa vuonna 1975.
Näyttelyyn kootaan tyyliltään ja tekniikaltaan edustava otos Pällin töitä. Muutama taulu on Pällin päärakennuksen palon jälkeisen konservoinnin jäljiltä, eivätkä värit varmasti vastaa Lauri ja Mauri Pällin mukaan alkuperäistä.
Tauluihin sisältyy Lauri ja Mauri Pällin mielestä kuitenkin niin paljon tunnearvoa, että he halusivat sisällyttää myös ne näyttelyyn.
Simo Pällin kämppäateljeehen yleisö voi tulevana sunnuntaina tutustua ensimmäisen kerran.
Mielenkiinto, jota Simo Pällin perintöä kohtaan osoitetaan tapahtuman aikana, vaikuttaa Lauri ja Mauri Pällin mukaan siihen, pidetäänkö kämppäateljeeta vastaisuudessa avoinna.
Kämppäateljeeta ja päärakennusta ylläpitää perikunta. Mauri Pälli on miettinyt, että kämppäateljeesta voisi tehdä taiteilijamuseon.
Aikeeseen ei ole toistaiseksi toden teolla tartuttu.
Simo Pällin ystävä, kotiseutuneuvos Oiva Luhtasela näkee, että Ylivieskassa ei ole riittävästi nostettu esille Simo Pällin arvoa. Hän vertaa Pälliä toiseen ylivieskalaiseen kuuluisuuteen, valtiopäivämies ja kirjailija Pietari Päivärintaan, joka on tullut yleisesti tunnetuksi.
"Pällinpuisto, Pällinkatu, ateljee museoksi ja ehkä vuosittain kuvataidetapahtuma miljöön ympärille", Luhtasela väläyttää.