Harvaa juhlavuotta vietetään yhtä ankeissa tunnelmissa kuin Oulun taidekoulun opettajanhuoneessa. Epätietoisuus koulun tilojen sijainnista ja sitä myöten opetuksen muodoista ei voi olla vaikuttamatta henkilökunnan työhön, rehtori Ulla Kaislaranta sanoo.
"Koteihin emme ole asiasta voineet olla yhteydessä, koska meillä ei ole ollut konkreettista kertomista."
Lajissaan ainutlaatuinen, opetuksestaan laajalti kiitetty oppilaitos on vuodesta 2002 alkaen elänyt väliaikaisuuden tunnelmissa. Tuolloin selvisi, että koulun tontti onkin kaavoitettu asuinrakentamiselle. Väliaikaisuus määriteltiin tuolloin kymmeneksi vuodeksi.
Selvitys tekeillä
Ratkaisut taidekoulun tulevaisuudesta ovat pitkittyessään sitoneet sen osaksi laajempaa kokonaisuutta: se on nyt vain yksi osa laajempaa kaupungin talouden kehittämisohjelmaa ja siihen liittyvää kouluverkkoselvitystä.
Kaislaranta sanoo, ettei koulun toimintaa ja tarpeita tunneta tarpeeksi hyvin, jotta oikeanlaisiin päätöksiin kyettäisiin.
Perusopetuksen johtaja Eva Maria Raudasoja kertoo, että taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön - konservatorio ja Oulu-opisto - järjestämisestä ja järjestämistavasta tehdään opetustoimen sisäinen selvitys. "Taidekoulun rehtori on itseoikeutetusti työryhmän jäsenenä", hän huomauttaa.
Erityisselvitys, jonka on määrä valmistua tämän kevään aikana, otetaan huomioon osana kouluverkkoselvityksen kokonaisuutta.
Viime maanantaina luovutetussa kouluverkkoselvityksessä esitetään eräänä vaihtoehtona opetuksen järjestäminen muiden koulujen tiloissa Oulu-opiston tyyliin.
"Tämä edellyttää taiteen perusopetuksen mitoituksen ja toimintatapojen muutosta", samassa yhteydessä todetaan.
Kaislaranta on erityisen huolissaan siitä, että opetuksen muuttaminen vaikuttaisi opetussuunnitelmiin ja sitä myöten rahoitukseen.
"Noudatamme valtakunnallisia opetussuunnitelmia ja niissä on pysyttävä, jotta valtionosuudet säilyvät."
Esimerkiksi tämän lukuvuoden vuosituntimäärästä 9 159 tuntia saadaan tuntiperustaista valtionosuutta 5 810 tunnille.
Yhteiskäyttö hankalaa
Taidekoulua on kaavailtu viime aikoina yhteisiin tiloihin muun muassa Heinätorin koulun kanssa. Vaihtoehtona on esitetty Kaislarannan mukaan myös taidekoulun toiminnan jakamista lähekkäin sijaitsevien Myllytullin koulun ja Oulun kansainvälisen koulun kesken.
"Molempien koulujen rehtorit olivat kauhuissaan, kun kerroin heille asiasta", Kaislaranta lataa.
Yhteiskäytöllä on näet isoja ongelmia: taidekoulussa annettava opetus vaatii osin sellaisia tiloja, joita ns. tavallisissa kouluissa ei ole.
"Liikuntasaliinkaan ei voi asentaa tanssimattoja erikseen joka päivä", Kaislaranta toteaa. Tilojen muuttaminen taidekoulun tarpeisiin taas toisi ongelmia tilojen varsinaisille käyttäjille.
Tanssisaleja taidekoulun nykytiloissa on neljä. Sen lisäksi koululla on kaksi teatteristudiota, seitsemän erilaista kuvataidetilaa sekä animaatiopaja.
"Toimimme ensimmäiset viisi vuotta yhteistiloissa ja nähtiin selvästi, että sellainen järjestely ei toimi."
Taidekoulu sijaitsee tällä hetkellä oppilaiden kulkemisen kannalta hyvässä paikassa: esimerkiksi sujuvat paikallisliikenteen palvelut ovat useimpien saatavilla, sikäli kun oppilas on sen ikäinen, että hän kykenee kulkemaan omin neuvoin.
Etenkin nuorimpia taidekoulun 4-20-vuotiaista kuljettavat oppilaista vanhemmat. Kun samasta perheestä on useita harrastajia, toimintojen sijoittaminen eri puolelle kaupunkia karsisi mahdollisuuksia taideopetukseen osallistumiseen.
Opettajakunnallekin tämä tuottaisi hankaluuksia.
"Miten tanssiopettaja esimerkiksi ehtisi tuntien välissä siirtyä toiselle koululle ?"
Kaislarannan mukaan hänelle on kerrottu opetuksen hajasijoittamiseen kohdistuvan toiveita.
"En ymmärrä, kuka tällaista voi toivoa."
Vatupassit piilossa
Tarkkaa lähtöpäivää taidekoululle ei ole määritelty eivätkä minkään rakennusliikkeen miehet seiso tontin nurkalla vatupassit ojossa. Kaupungingeodeetti Kaija Puhakan mukaan asuntorakentaminen toteutetaan siinä aikataulussa, kun nykyinen toiminta päättyy tontilla ja rakennuksessa.
Taidekoulun tila-asia siis pyritään ratkaisemaan ennen tontista luopumista eikä koulu ole sikäli minkäänlaisessa ajolähtötilanteessa.
Rehtori Ulla Kaislaranta sanoo pelkäävänsä todella koulun tulevaisuuden puolesta.
"Istuin kuuntelemassa, kun maanantaina kerrottiin kaupungin tulevasta palkitsemisjärjestelmästä. Mietin että tätäkö on palkitseminen meidän kohdallamme. Teimme 100 000 euroa parempaa tulosta viime vuonna, olemme toimineet 30 vuotta ja meitä arvostetaan. Ja tässä on kiitos!"
Perusopetuksen johtaja Eva Maria Raudasoja ei näe Oulun taidekoulun tilannetta huolestuttavana.
"Minusta on puolestaan positiivista, että nyt on ryhdytty tekemään perusteellista kokonaisselvitystä, jossa taidekoulunkin tilatarpeet analysoidaan tarkoin."
Hän ei myöskään ymmärrä pelkoja siitä, että taidekoulun ovelle oltaisiin asettamassa pönkkä.
"Ei kai kukaan voi lukea kouluverkkoselvitystä siten, että taidekoulua ajettaisiin alas."