Tai­de­kaup­pa on elä­män­ta­pa

Oulun galleriat ovat laskettavissa lähes yhden käden sormilla. Mutta vaikka taidevälittäjien liiketoiminta on edelleen pienimuotoista, ala on selvästi kehittynyt viime vuosina.

Koko kirjo. Asiakaskuntaan mahtuu monenmoista. Osa käy säännöllisesti, mutta ei osta koskaan, joku taas ostaa teoksen siltä seisomalta, kertoo galleristi Tuulikki Mäki.
Koko kirjo. Asiakaskuntaan mahtuu monenmoista. Osa käy säännöllisesti, mutta ei osta koskaan, joku taas ostaa teoksen siltä seisomalta, kertoo galleristi Tuulikki Mäki.
Kuva: Jukka Leinonen

Oulun galleriat ovat laskettavissa lähes yhden käden sormilla. Mutta vaikka taidevälittäjien liiketoiminta on edelleen pienimuotoista, ala on selvästi kehittynyt viime vuosina. Asiakaskunta on vakiintunut ja yrityksetkin alkavat kiinnostua taiteesta. Suunnitellun arvonlisäveron ennakoidaan kuitenkin uhkaavan koko alan kehitystä.

Oululainen galleristi Tarja Myllyaho arvioi alaansa pidettävän edelleen varsin salamyhkäisenä. "Pitäisi saada myyntiä mutta ei saisi oikein myydä."

Todellisesta taidebisneksestä galleriat ovatkin hänestä Oulussa edelleen kaukana. "Tämä on enemmän elämänasenne."

"Taiteen hinta nousee", galleristi huolehtii tulevan alv:n vaikutuksesta. Hän epäilee, että taiteilijat siirtyvät ehkä jatkossa itse enemmän myyjiksi.

Myllyahon mukaan arvonlisävero tulee suosimaan taiteilijoita, jotka tekevät paljon näyttelyitä. "He voivat vähentää menot." Toisaalta taas aloittelevien tekijöiden hinnanmuodostus muuttunee entistä vaikeammaksi.

Usein osamaksulla

"Tämä on elämäntapa", painottaa myös galleristi Tuulikki Mäki. Hänestä kaupunkiin mahtuisi enemmänkin alan yrittäjiä.

Mäki on toiminut 17 vuotta galleristina. Hän muutti Neliö-Gallerian Raahesta Ouluun siippansa kanssa aivan laman kynnyksellä vuonna 1991. Ensimmäiset vuodet sinniteltiin joten kuten. Taiteen kysyntä romahti tuolloin alta, hinnatkin putosivat puoleen. "Kurjuus syventää hyviä aikoja", kiteyttää puoliso Paavo Mäki.
Hintataso on jo kirinyt ohi 90-luvun alun huippuaikojen tason. Mutta edelleen galleristi elää ennen kaikkea luottamuksesta: "Tämä vaatii tiettyä uskottavuutta", pariskunta painottaa.

Kuluttajien taidekiinnostus alkaa, "kun talous on siinä kunnossa". Mutta tarvittaessa galleristit - ja heidän kanssaan taiteilijat - tulevat myös vastaan rahoituskysymyksissä. Korottomalla osamaksulla ostaminen on hyvin tavallista, Tuulikki Mäki kertoo.

"Pääasia, että asiakas saa haluamaansa taidetta."

Kotiin sykäyttävää

"Asiakas on spesiaali yksilö", Tuulikki Mäki tietää. "Taiteen pitää sykäyttää mieltä, oululaiset eivät osta sijoitusmielessä", hän luonnehtii.

Aina ei asiakas tiedä mitä ostaa, mutta myyjän pitää osata auttaa. Esimerkiksi taiteilijoiden laatutaso vaihtelee, muistuttaa Paavo Mäki. "Täytyy olla rehellinen", hän sanoo ja vertaa taiteen hankintaa tietokoneen valintaan.

Tavallinen taideasiakas ei ole läheskään aina varma valinnoistaan. Yksi käy kaikissa näyttelyissä, mutta ei osta koskaan. Toinen ostaa samantien, kolmas hautoo hankintaansa vuosia ja kerää varoja, neljäs vie ihastuksen kohteensa ensin kotiin sovitettavaksi.

"Hyvä taide kommunikoi. Sen syke on vuosien päästä parempi." Mutta myös kaupallisuus on huomioitava. Akvarellien suosio on kasvanut. Ja nyt sisustamisen trendit huutavat värejä."

Tarja Myllyaho aloitti Galleria Harmajan hänkin kesken syvimmän laman, vuonna 1993. "Ihan tyhjästä. Miten ihmeessä uskalsin", hän toteaa.

Galleristiksi ei voi opiskella. Tukea ja turvaa tuo kuitenkin kannatusyhdistys sekä kaupungin kanssa kasvava asiakaskunta. Hauskaa aherruksen keskellä onkin se, että uutta yleisöä tulee koko ajan. Myös maku muokkautuu, taidekasvatuksen myötä.

"Ihmiset ovat oppineet katsomaan taidetta monelta kannalta."

Taiteilijat ovat erittäin tarkkoja siitä, missä töitään näyttelevät. Silti vain yksi taiteilija on kieltäytynyt tulemasta etelästä, välimatkaan vedoten. "Oululla on hurjan hyvä maine", Myllyaho kehuu. "Olen ylpeä oululaisista asiakkaista. Taiteilijat ovat sanoneet ostajakunnan olevan sivistynyttä."

Yksi eksperimentti

"Sitä on puun ja kuoren välissä, jos haluaa jatkuvuutta", Myllyaho myöntää valinnoista. Edullisempi myy paremmin. "Grafiikka on kotien taidetta."

Näyttelyt ovat selvillä noin vuodeksi kerrallaan. Mutta kaikista rajoituksista huolimatta Myllyaho raaskii myös kerran vuodessa eksperimentoida. "Yksi näyttely, josta ei kerta kaikkiaan myydä mitään." Tuolloin tarjolle saattaa tulla kokeilevaa maalaustaidetta tai tilataidettakin. "Ja videotaide on pinnalla."

Edes internet ei ole kumonnut välitystarvetta. "Se vaan lisää kiinnostusta ja hoksaamista", Myllyaho toteaa. Olisihan varsin uhkarohkeata ostaa taideteos näkemättä, kuin säkissä.

It-miljonäärien osalta eivät gallerioiden ovensaranat vielä ole kauheasti vinkuneet. Sen sijaan seudun yrityksistä osa on Tuulikki Mäen mukaan jo herännyt keräämään "jonkun verran" taidetta. Imagosyistä, urheilun ohella.

Taide tarvitseekin vain yhden yrityksessä, jonka innostus vetää voimallaan kaikki muut mukaansa, Tarja Myllyaho tietää.

"Sitten kun on kaikki veneet, helikopterit ja autot hankittu, sitten tulee taiteen vuoro", hän virnistää.

Ilmoita asiavirheestä