Jokaisen yksilön oikeus luovuuteen on Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja, filosofian tohtori Hannu Sahan ohjenuorana, kun hän vie tammikuussa alkaneella kolmivuotiskaudellaan läpi valtioneuvoston periaatepäätöstä taide- ja taiteilijapolitiikasta. Saha ja Taiteen keskustoimikunnan pääsihteeri Jarmo Malkavaara aloittivat tiistaina maakuntakierroksensa läänien taidetoimikunnissa Suomussalmella Oulun läänin taidetoimikunnan vieraina.
Hannu Saha on taustaltaan kansanmusiikin ja yleensä kansankulttuurin tutkija.Hän on muun muassa toiminut keskeisenä organisaattorina Kaustisen ITE-taidekeskuksen perustamisessa.
Saha korostaa tehtävässään ammatillisen taiteen edistämisen lisäksi myös kirjavan ja joka puolella pulppuavan kansantaiteen tärkeyttä. Piha- ja kylätaiteilijoita ja liiteripicassoja Suomessa riittää. Kaustisen keskuksen itse tehty eli ITE-taide on koonnut suuria yleisöjä esimerkiksi Lontoon Tate Modern-museossa.
"Ohjelmatyössä keskeistä on, että taide-elämä voi hyvin ja myös se, että taide on jokaisen omaisuutta myös käytännön tekemisenä. Taiteella on myös valtava terapeuttinen merkitys."
Taide osaksi elämää varhain
Sahan mielestä luova hyvinvointiyhteiskunta on hieno päämäärä. Sellaisessa taiteenomainen luovuus on mukana kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Eikä ristiriitoja korkean kulttuurin ja kansantaiteen välillä ole, eikä väheksyntää.
Taide kuuluu jokaisen nautittavaksi ja mitä useampi myös itse tekee taidetta, sen parempi. Sahan mukaan taide kuuluisi ottaa koulutusjärjestelmään mukaan mahdollisimman varhain, jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Se takaisi taiteellisen yleissivistyksen paluun jokaisen oikeudeksi.
Taiteen perusopetuksessa ja taidekasvatuksessa ero taiteen suhteen aktiivisten ja passiivisten lasten välillä korostuu liian aikaisin. Saha pitää taideaineiden asemaa koulussa heikkona. Koulussa pitäisi pystyä luomaan lapsille virikkeitä taiteeseen, ellei niitä kotoa saa.
Aikuisten kohdalla kuntien kulttuurivirat ovat olleet reitti aktivoimiseen taiteen maailmaan. Hannu Saha toivoo, että jos kunnat eivät hoida tehtävää, kolmas sektori ja kansalaisjärjestöt huolehtisivat taiteellisesta yleissivistyksestä.
"Liian vähän ymmärretään, että kulttuuriin sijoitettu raha tulee takaisin mitä odottamattomimmilla tavoilla, erilaisina seurannaisvaikutuksina."
Toiminnassa alueellisia epäkohtia
Kansainvälinen arviointiryhmä piti suomalaista taiteen tukijärjestelmää hyvänä, mutta moni asia voitaisiin arvioijien mielestä tehdä toisin. Erityisesti taidetoimikuntien jako keskustoimikuntaan, yhdeksään alakohtaiseen ja kolmeentoista alueelliseen taidetoimikuntaan on arvion mukaan hankala.
Taidetoimikuntalaitos ei ole antanut lausuntoa arviointiryhmän raportista. Saha myönsi, että alueellisia epäkohtia on. Alueellisilla taidetoimikunnilla eivät resurssit riitä taiteen tukemiseen. Esimerkiksi Oulun läänissä vain vajaa kymmenesosa haetuista taideapurahoista voidaan myöntää.
Myös toiminta kahden eri ministeriön alaisuudessa koetaan hankalaksi. On esitetty, että maakuntaliitot tarttuisivat alueelliseen kulttuurityöhön. Koko taidetoimikuntalaitoksen kokoaminen yhdeksi organisaatioksi on yksi mahdollisuus terävöittää työtä. Ehkä vanhojen läänien mukaan koottuja taidetoimikuntia voidaan yhdistellä.
"Näillä maakuntaretkillä kuulemme, mitä mieltä alueilla ollaan", puheenjohtaja Hannu Saha totesi.
Oulun läänin taidetoimikunta, jossa puhetta johtaa kajaanilainen näyttelijä Vesa Kaikkonen, kokoontui Suomussalmella päättämään vuosien 2005-2007 toiminnasta. Pääsihteeri Ulla Lassila kertoi 11-jäseniselle toimikunnalle muun muassa kolmen taidetoimikunnan yhteisen Berliinin taiteilijaresidenssin ensikokemuksista.