Taide kumpuaa pe­rin­tees­tä

Komilaiset taiteilijat saavat ideansa töihinsä kansanperinteestä, luonnosta ja historiasta. Varsinkin kansanperinne korostuu heidän taiteessaan. Se on aiheena selvästi keskeisempi kuin Suomessa. Yhdistävä tekijä aiheiden käsittelyssä on pohjoisuus ja tietynlainen rauhallisuus.

Valerij Toropovin puukäsitöissä on Komin ja Pudasjärven vaakunaeläimet, huuhkaja ja karhu.
Valerij Toropovin puukäsitöissä on Komin ja Pudasjärven vaakunaeläimet, huuhkaja ja karhu.
Kuva: Ketola Heikki

Komilaiset taiteilijat saavat ideansa töihinsä kansanperinteestä, luonnosta ja historiasta. Varsinkin kansanperinne korostuu heidän taiteessaan. Se on aiheena selvästi keskeisempi kuin Suomessa. Yhdistävä tekijä aiheiden käsittelyssä on pohjoisuus ja tietynlainen rauhallisuus.

Näin analysoivat Komin tasavallan Syktyvdinin piirin Vygortissa olevan Kansantaidekeskus Zaranin nykyinen johtaja Elena Menikova ja entinen johtaja, taiteilija Valerij Toropov.

He osallistuvat Pudasjärvellä torstaina avattuun suomalais-ugrilaiseen taideviikkoon yhdessä keskuksen kahden muun opettajan Kristina Haptsevan ja Aleksandr Sergijenkon kanssa.

Komilaistaiteilijoilta on teoksia kaupungin Taidehuone Pudikissa lauantaina avatussa näyttelyssä, mutta he osallistuvat keskiviikkoon saakka kestävään taideviikkoon myös taiteen työpajojen opettajina.

Huuhkajan siipien alla -nimisessä näyttelyssä on yli 200 teosta, joista osa on Zaranin lasten kuvataidekoulun oppilaiden tekemiä. Näyttelyyn sisältyy myös taidekäsitöitä.

Näyttelyn nimi juontuu Komin tasavallan vaakunaeläimestä, joka huuhkaja on.

"Taiteessa ehkä selvin ero liittyy koulutukseen ja opetukseen. Meillä siinä ollaan hyvin voimakkaasti sidoksissa luontoon", Toropov pohtii.

Komilaiset vierailevat taideviikon aikana myös lähialueen taidelaitoksissa ja paikallisten taiteilijoiden työhuoneilla.

"Paikallinen taide avautuu meille viikon aikana konkreettisesti ja voimme levittää siitä tietoa Komissa muun muassa valokuvien avulla", Menikova sanoo.

"Haaveena on, että jatkossa yhteistyöhömme saataisiin mukaan myös opiskelijavaihtoa, ja että se laajentuisi kulttuurin muillekin aloille."

Pudasjärven kaupungin kulttuuriohjaaja Birgit Tolonen huomauttaa, että vaikka taiteessa ja sen tekotavoissakin on sukukansojen välillä eroavaisuuksia, ihmiset ovat hyvin samanlaisia.

"Tulemme loistavasti toimeen keskenämme ja luottamus on hyvällä pohjalla, mikä on tärkeää tämänkaltaisessa kulttuuriyhteistyössä."

Yhteistyö Pudasjärven kaupungin ja Komin Syktyvdinin välillä alkoi vuonna 2006 suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kumppanuusneuvottelujen yhteydessä. Virallinen sopimus allekirjoitettiin Vygortissa viime vuoden lokakuussa.

Aloitteen tekijänä oli Oulun läänin maaherra Eino Siruainen, joka jo muutamaa vuotta aiemmin oli kutsunut läänin kulttuuritoimijoita koolle kohottaen niitä osallistumaan foorumeihin. "Me ryhdyimme heti tuumasta toimeen. Tapasimme Suomessa vierailleen Toropovin, ja siitä kaikki lähti liikkeelle", Tolonen kertoo.

Yhteistyöhön liittyen myös Pudasjärveltä on tehty muutamia vierailuja Komiin. Kaupungin delegaatiot ovat osallistuneet muun muassa tasavallassa järjestettyyn kansanlaulufestifaaliin.

Tolonen toteaa, että hanke tarjoaa mahdollisuuden sukukansojen taideyhteistyöhön myös muille halukkaille toimijoille Pohjois-Suomessa.

Taideviikon aikana järjestetään viisi erilaista työpajaa, joihin osallistuu kolmisenkymmentä henkilöä. Komilaisten lisäksi opettajina on muutamia paikallisia taiteilijoita.

Ranualainen Anneli Niemelä valitsi keramiikkatyöpajan, jossa oppia antavat taiteen moniosaaja Toropov ja pudasjärveläinen keramiikanopettaja Vuokko Nyman.

Niemelä työskentelee Ranuan kansalaisopiston opettajana muun muassa posliini-
maalauksessa ja halusi tulla lisäämään keramiikkapajaan kädentaitojaan.

"Täällä keramiikan tekemisestä voi oppia uutta, mikä ei ole oikeastaan muulloin mahdollista", Niemelä toteaa.

Myös Nymanilla on kokemusta komilaisesta keramiikasta. Hän vieraili Komissa viime viikolla sikäläisissä työpajoissa työskennellen, ja vaikka hän ei venäjää saati komin kieltä osakaan, vaikeuksia ymmärtämisessä ei muiden kanssa ollut. "Savi on yhteinen kieli, ei siinä muuta tarvita", Vuokko Nyman naurahtaa.

Ilmoita asiavirheestä