Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksessa aletaan painottaa syksystä 2007 alkaen taide- ja taitokasvatusta.
Koulutuksen avulla yliopisto pyrkii omalta osaltaan kohentamaan taide- ja taitoaineiden koko ajan heikentynyttä asemaa suomalaisessa koulujärjestelmässä.
Kohennustalkoot lähtevät liikkeelle parantamalla tulevien luokanopettajien mahdollisuuksia opettaa lapsille taide- ja taitoaineita.
"Taide- ja taitoaineiden asema opettajankoulutuksessa on heikentynyt jatkuvasti koko Suomessa. Lisäksi viimeisen viiden vuoden aikana taide- ja taitoaineiden hallintaa ei ole pystytty opiskelijavalinnoissa ottamaan mitenkään huomioon. On ollut täysin sattumanvaraista, minkälaisilla taidoilla opiskelija pääsee taide- ja taitoalueella läpi", sanoo musiikkikasvatuksen professori Leena Hyvönen yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksiköstä.
Oulun yliopiston osalta tähän tulee muutos, kun opiskelijavalinnoissa voidaan jatkossa ottaa huomioon ihmisten taiteelliset kyvyt ja aikaisempi koulutus.
Totta toisella yrittämällä
Malli noudattelee Oulun luokanopettajakoulutuksen kahden aikaisemman painopisteryhmän eli kansainvälisen kasvatuksen sekä teknologian valintaperiaatteita.
"Nämä ryhmät ovat saaneet pitää täysin oman pääsykokeensa eikä heitä ole kytketty valtakunnalliseen valintaan edes ensimmäisessä vaiheessa. Kaikki, jotka ovat näihin ryhmiin hakeneet, on myös kutsuttu valintakokeisiin. Samanlaista formaattia aiotaan toteuttaa myös taide- ja taitokasvatuksessa", Hyvönen kertoo.
Hyvösen mukaan taidepainotteisen opetuksen läpi kulkevista luokanopettajista ei aiota kouluttaa sellaista joukkoa, joka hallitsisi kaikki taiteen alat.
"Tarkoitus on, että he yhtenä ryhmänä toimiessaan oppivat paitsi omasta erikoisalastaan lisää, mutta myös oppivat ymmärtämään muita aineita ja ovat valmiita yhteistyöhön muiden kanssa ja näkevät tämän taiteen kentän kokonaisuuden."
Taide- ja taitoaineiden asemaa opettajankoulutuksessa yritettiin parantaa Oulun yliopistossa ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, jolloin tehtiin suuri opetussuunnitelmauudistus kaikissa Suomen opettajankoulutuslaitoksissa.
"Yritimme ajaa yliopiston taide- ja taitoryhmässä painotusta läpi, mutta emme siinä silloin onnistuneet. Yksi argumentti meitä vastaan oli se, ettei meillä ollut tarpeeksi tutkimuksellista näyttöä sillä alueella. Jälkeenpäin ajateltuna tyrmäykseen oli ihan hyvät perusteet, ja nyt meillä onkin ihan erilaiset valmiudet laittaa juttu jalalle", Hyvönen myöntää.
Korvat auki kentälle
Taide- ja taitokasvatuksen uutta tulemista alettiin pohjustaa vuosi sitten keväällä, jolloin kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön johto pyysi erilaisia ideoita siitä, millä tavalla profiloitumalla opettajankoulutuksen säilymistä Oulussa voitaisiin puolustaa.
"Aktivoiduimme jo silloin taide- ja taitoryhmässä ja teimme selvät esitykset siitä, mitä koulutus voisi olla. Syksyllä ennen yliopiston tulosneuvotteluita saimme lopulta yksimielisyyden siitä, että taide- ja taitoaineista tehdään meidän yksikön kolmas painoalue", Leena Hyvönen kertoo.
Tulevan koulutuksen suunnittelussa kuullaan myös kentän mielipiteitä. Taiteen, kulttuurin ja opetuksen asiantuntijat pääsivät ääneen jo maanantaina koulutusta pohtivassa keskustelutilaisuudessa Oulussa.