Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten vetovoimaongelmat on korjattavissa yhteistyöllä, uskoo eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Säde Tahvanainen (sd.).
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen ja keskittäminen saman katon alle jatkaisi erityisesti pienten paikkakuntien oppilaitosten elinikää Tahvanaisen arvion mukaan ainakin 10-20 vuodella.
Kilpailukyky- ja vetovoimaongelmista kärsiviä kouluja löytyy Tahvanaisen mukaan koko maasta, mutta ensimmäisenä vaikeuksissa ovat pienet 10 000-20 000 asukkaan kunnat.
Jos oman paikkakunnan lukio ei tarjoa nuorelle riittävän laajaa kurssitarjontaa, äänestää nuori jaloillaan ja hakeutuu helposti naapurikaupungin suurempaan kouluun.
"Sellaisilla paikkakunnilla, joissa halutaan säilyttää lukiokoulutus, ja joissa on myös ammatillista koulutusta, on tehtävä jotakin. Muuten ajan myötä molemmat koulut joutuvat sulkemaan ovensa."
Tahvanainen ottaa esimerkin omilta kotikulmiltaan Pohjois-Karjalasta.
Vain 30 kilometrin päässä Joensuusta sijaitsevassa Liperissä ammatillinen koulutus vetää, mutta hakijamäärät lukioon laskevat huolestuttavasti. Suurimpana syynä tähän on läheisen Joensuun lukion huomattavasti monipuolisempi koulutustarjonta.
"Jos lukiolla ja ammatillisella oppilaitoksella olisi sama ylläpitäjä, pystyttäisiin opiskelijoille tarjoamaan opintoja molemmista oppilaitoksista. Yhteinen kurssitarjotin lisäisi koulujen vetovoimaa. Se olisi erittäin järkevää varsinkin pienissä kunnissa", sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja korostaa.
Toisen asteen koulutuksen yhdistämisestä on käyty jo jonkin aikaa valtakunnallista keskustelua.
Muun muassa opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos on patistanut lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia laajentamaan yhteistyötään huomattavasti.
Oman reviirin mustasukkainen varjeleminen voi johtaa Lindroosin mielestä lopulta siihen, että oppilaitos jää yksin ja tarpeettomaksi.
Poliittiset puolueet eivät ole toistaiseksi löytäneet asiassa yhteisymmärrystä.
Säde Tahvanaisen mukaan vankimmin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhdistämistä vastustaa kokoomus, jolla on sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajan mukaan ollut perinteinen akateeminen näkemys asioista.
"Kokoomus suojelee perinteistä lukiokoulutusmallia. Siinä on lukio, josta hakeudutaan sitten korkeakouluopintoihin. Heidän mielestään sitä ei ole perusteltua lähteä muuttamaan."
Tahvanainen sanoo, että poliittinen yhteisymmärrys edesauttaisi kehitystä, vaikka oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen ja jopa yhdistäminen on kuntien ja oppilaitosten omissa käsissä. Lainsäädäntö ei koulujen yhdistämistä kiellä.
"Millään yhdellä ainoalla sabluunalla sitä ei voi tehdä, vaan olisi mietittävä erilaisia yhteistyön malleja"; hän toteaa ja huomauttaa, että valtion taholta oppilaitoksia toki voitaisiin ohjata yhteistyön tielle erilaisilla rahoitusratkaisuilla.
"Kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä keskusteltiin jo paljon siitä, että pitäisikö koulutuksen rakennettakin osaltaan pakottaa esimerkiksi piiri- tai kuntayhtymämalleihin."