Keskustan puheenjohtajaehdokkaista löytää lyhyelläkin kyselyllä mittavia vivahde-eroja.
Siinä missä Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen hehkuttavat aatteellista tahtopolitiikkaa, Mari Kiviniemi ja Timo Kaunisto lupaavat avoimuutta ja edistyksellisyyttä. Yli 3 000 edustajan puoluekokous arvioi tulevana lauantaina Lahdessa, kumpi linja takaa paremman vaalimenestyksen seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Väyrynen kokeili puheenjohtajakaudellaan tahtopolitiikkaa sillä seurauksella, että välit sosiaalidemokraattien kanssa katkesivat vuonna 1987, ja keskusta vihellettiin pitkän hallituskauden jälkeen jäähylle oppositioon. Pekkarisen tahtopolitiikka on eron hakemista särmällä ja värikkyydellä nykyisen puheenjohtajan Matti Vanhasen värittömyyteen.
Ehdokkaille lähetettyyn kyselyyn Kiviniemi ja Pekkarinen vastasivat niin vuolaasti, että Kauniston ja Väyrysen mittoihin pääsemiseksi niitä jouduttiin tiivistämään puoleen. Pitkän vastauksen antaneet ovat myös menestyneet parhaiten mielipidemittauksissa.
Joko Kaunisto ja Väyrynen lukivat ohjeet, joissa pyydettiin napakoita vastauksia, tai sitten he ovat jo alkaneet vähentää panoksiaan tukalalta tuntuvassa puheenjohtajakisassa. Ehkä Väyrysen aika on jo mennyt ja Kauniston ei ole vielä tullut?
Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen keskusta on ollut lähes koko ajan rypenyt vaalirahakohussa. Puheenjohtajaehdokkaista ainoastaan Väyrynen luottaa siihen, että kaikki paiseet on jo puhkaistu. Hän ei lähtisi sontakasaa enää pöyhimään, vaan jättäisi tehtävän viranomaisille. Muut ehdokkaat pitävät pöydän siivoamista tarpeellisena.
Kaunisto, Kiviniemi ja Pekkarinen olisivat valmiita siirtämään puoluesihteerin valinnan ainakin jossakin vaiheessa puoluevaltuuskunnalle. Siirto heikentäisi puoluesihteerin asemaa, kun hän ei voisi enää pullistella puoluekokouksen selkänojalla.
Muissa suurissa puolueissa on itsestään selvää, että puheenjohtaja valitsee läheisimmän työtoverinsa. Keskustassa asia ei etene, koska jokainen muutosta haluava puheenjohtajaehdokas joutuu asettamaan sanansa varovasti, jotta ei leimaudu puoluekokouksen silmissä vallanhimoisena pyrkyrinä.
Yksi maailman suurimmista puoluekokouksista on eittämättä keskustan vahvuus, mutta suuri joukko ei välttämättä takaa puolueen kehittämistä. Vanhasen ja puoluesihteeri Jarmo Korhosen kaltaista eri suuntiin vetämistä ei nykysäännöillä saada ehkäistyä.
Lahden puoluekokouksessa valinnat menevät vanhan kaavan mukaan, mutta kokous voi rohkaista valittua johtoa valmistelemaan sääntöuudistusta.
Puheenjohtajaehdokkaista ainoastaan Kiviniemi pläjäyttää pöytään puolueen presidenttiehdokkaiden nimiä. Kaunisto ja Väyrynen eivät pidä asiaa ajankohtaisena.
Väyrynen varaa pidättämisellään todennäköisesti option itselleen. Pääministeriyden lisäksi miehen mittavasta ansioluettelosta puuttuvat myös presidentin ja puhemiehen tehtävät.
Porukan kokemattomimmalle kampanjoijalle Kaunistolle puheenjohtajakisassakin on saattanut olla riittävästi miettimistä, ja Pekkarinen tyytyy ylimalkaiseen heittoon tahoista, joista presidenttiehdokasta voi tähyillä.