Tähtitieteen harrastajat ovat kaivanneet sitä enemmän pimeyteen, mitä enemmän pääkaupunkiseudun valosaaste haittaa havaintojen tekoa Tähtitorninmäellä Helsingissä.
Monikymmenvuotinen haave maaseutuobservatoriosta on toteutumassa EU-tuella. Artjärvellä tiirailtiin taivaalle uudella teleskoopilla ensi kerran jo vappuna, vaikka uutta havaintokeskusta vielä viimeistellään.
Hallituksen jäsen Jani Helander toteaa, että Ursa saa ensimmäistä kertaa kotikonnun, observatorion lisäksi koulutus- ja majoitustilaa. Artjärvellä pystytään pitämään eri jaostojen kursseja, mutta tähtitieteilijöitten suurimmille tapahtumille, kesäleireille ja tähtipäiville, tilat ovat liian pienet.
Tuhansia talkootunteja
Havaintokeskukselle kaivattiin paikkaa eteläisestä Suomesta siksi, että neljä viidestä Ursan jäsenestä asuu Etelä-Suomen läänissä.
Artjärven kalliosta tuli vihje Viestitekniseltä yhdistykseltä, jonka tukikohta oli muuttanut Riihikallion Viestikallioksi. Matkaa Helsinkiin kertyy noin 120 kilometriä ja Lahteen 60.
Kunnanjohtaja Kimmo Kuparinen innostui Ursan yhteydenotosta niin, että lähti kimppaan etsimään rahoitusta. Projektin vetäjä, lahtelainen Jukka-Pekka Teitto laati yksityiskohtaiset suunnitelmat, joilla irtosi EU-rahaa tähtitornille ensimmäisen kerran Suomessa.
Markka-ajan kustannusarvio oli 1,5 miljoonaa, ja tuossa 252 000 eurossa on pysytty. EU-rahoitus ja valtion osuus kattaa noin 69 prosenttia. Artjärven kontolle tulee 40 000 euroa kolmen vuoden aikana.
Lopun maksavat ursalaiset lähinnä talkootyönä, löytyyhän joukosta monen alan ammattilaisia. Lahtelainen insinööri Juhani Salmi suunnitteli tähtitornin, kolmantensa.
Projektipäällikkö Teitto tietää talkootuntien määräksi tuhansia. Hän itse on viettänyt työmaalla 2 000 tuntia sitten vuoden 2002. Kaikkiaan rakentamiseen on osallistunut 30-40 henkilöä.
Jännittävimpiin hetkiin kuului halkaisijaltaan kuusimetrisen kattokuvun nostaminen paikalleen. Se onnistui paremmin kuin Jyväskylässä, missä tehtiin samantyyppinen torni 1990-luvun lopulla.
NASAlle apua harrastajilta
Kuun alussa Artjärvellä tehtiin ensimmäiset havainnot Yhdysvalloista hankitulla teleskoopilla, jonka halkaisija on 40 senttiä. Sillä näkee viiden-kuuden miljardin valovuoden päähän, kun maailmankaikkeutta riittää nykykäsityksen mukaan 14 mrd valovuotta.
Teleskooppiin on etukäteen ohjelmoitu 140 000 taivaankappaletta, mutta tähtitieteilijät toivovat löytävänsä myös uusia.
Suomalaisharrastajat tietävät havaintojensa kiinnostavan Yhdysvaltain avaruusjärjestöä NASAa, joka aloitti muutama vuosi sitten yhteistyön pienten tähtitornien kanssa. Suuret tornit on varattu niin tiukasti ammattitutkijoille, ettei niillä ehdi tarkkailla yllättäviä ilmiöitä, kuten gammasädemyrskyjä tai lähestyviä asteroideja.
"Ei olisi hassumpaa löytää uusi komeetta ja nimetä se Artjärveksi samaan tapaan kuin Jyväskylässä ristivät asteroidin Nyröläksi", tuumailee Jukka-Pekka Teitto.
Tälle pitää peukkua myös kunnanjohtaja Kuparinen, olisihan oma taivaankappale jäljittelemätön konsti erottua muista kunnista.
Ei tarkoitettu turistikohteeksi
Tähtitieteen harrastajien määrä on noussut nopeasti liki 11 500:aan. Ursalla on parikymmentä paikallisyhdistystä ja lisäksi omia jaostoja esimerkiksi auringon, meteorien ja revontulien seuraajille.
Artjärvi luo harrastajille paikan vakavaan tieteen harjoittamiseen, havainnointiin ja valokuvaamiseen, sillä kaupunkitähtitorneista on tullut paitsi liian valoisia myös liian suosittuja.
"Viestikallio ei ole turistikohde. Jäsenet voivat toki tulla vain katselemaan Saturnuksen kuita tai nauttimaan hiljaisuudesta ja luonnosta", mainostaa Teitto.
Artjärveläisille hän lupaa avointen ovien illan mahdollisimman pian. Ursa ja kunta ovat sopineet, että paikalliset koululaiset pääsevät ajoittain kurkistamaan tähtiin.
Pieniä torneja suunnitteilla
Riihimäkeläinen Jani Helander kaavailee jo seuraavaa havaintopaikkaa. Riihimäen ja Hämeenlinnan tähtiharrastajat ovat saaneet apurahan Ilvestornin suunnittelemiseen, ja sen paikka on ilmeisesti Janakkala. Se olisi samaa kokoa kuin Varkauteen äskettäin valmistunut observatorio. Omaa tornia havitellaan myös Kirkkonummella.
"Rahoitukseen on tullut uusia mahdollisuuksia, ja laitteet ovat helpommin harrastajien tavoitettavissa kuin ennen", selittää Jani Helander buumia.
Viestikalliollekin on tulossa lisää rakennelmia: Järvenpään tähtiyhdistys on jo tuonut naapuritontille venäläisen tutkimusteleskooppinsa. Ursan jäsenistöllä on tehokkaita teleskooppeja ilman sijoituspaikkaa.
Laki tepsisi valosaasteeseen?
Entä riittääkö pimeys Artjärvellä? Lähimmät katuvalot ovat perinteisesti paistaneet noin kymmenen kilometrin päässä keskustaajamassa, ja samoilla etäisyyksillä kulkee kuutostie.
Jukka Pekka Teitto jännittää sitä, millaisen valaistuksen tielaitos järjestää valtatielle remontin jälkeen. Juhani Salmi näkee haittoja valaistuksesta, joka on asennettu lähimpään kylään, viiden kilometrin päähän.
Tähtitieteilijöitten mielestä paras ratkaisu valosaasteongelmaan olisi laki, joka kieltää turhan valaisemisen ja vaatii ainakin suuntaamaan valot alaspäin. Sellainen on voimassa Tshekissä ja Italiassa.