Avaruustutkimuksen kentällä odotetaan jännityksellä, millaisia uusia tietoja kansainvälinen tutkijaryhmä julkistaa maanantaina painovoima- eli gravitaatioaalloista. Gravitaatioaallot antavat tähtitieteilijöille uusia välineitä maailmankaikkeuden ja sen synnyn tutkimiseen.
Tähtitiede perustui pitkään valon eli sähkömagneettisen säteilyn havaitsemiseen. Gravitaatioaaltoja havaittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2015, ja sen jälkeen havaintoja on tehty kolme kertaa.
- Gravitaatioaaltojen avulla pystytään havaitsemaan sellaisia kohteita, joita emme näe sähkömagneettisen valon alueilla, sanoo tähtitieteen dosentti, tutkijatohtori Elina Lindfors Turun yliopistolta.
Gravitaatioaallot vahvistavat lopullisesti Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyyden. Gravitaatioaallot leviävät valon nopeudella täyttäen maailmankaikkeuden, ja niiden avulla pystytään esimerkiksi saamaan entistä enemmän tietoa mustista aukoista eli kuolleista tähdistä.
- Ne mustat aukot, joita on havaittu gravitaatioaaltojen myötä, ovat painavampia kuin ne, joita olemme aiemmin nähneet sähkömagneettisen säteilyn avulla, kertoo Lindfors.
"Vaikuttaa kokonaiskuvaan maailmankaikkeudesta"
Lindfors muistuttaa, että maailmankaikkeus on täynnä sellaisia kohteita, joita ihminen ei ole pystynyt havaitsemaan. Siksi gravitaatioaaltojen tuoma apu on hänen mukaansa hyvin merkittävä asia.
- Kyllä se vaikuttaa kokonaiskuvaan (maailmankaikkeudesta), jos alkaa yhtäkkiä löytää todella massiivisia mustia aukkoja, Lindfors kuvailee.
Lokakuun alkupuolella kerrottiin, että amerikkalaiset Barry Barish, Kip Thorne ja Rainer Weiss saavat fysiikan tämän vuoden Nobel-palkinnon juuri gravitaatioaaltojen löytämisestä.
Gravitaatioaaltojen uskotaan syntyneen maailmankaikkeuden alussa tapahtuneen nopean laajenemisen aikana.
Kansainvälinen tutkijajoukko aikoo kertoa gravitaatioaaltoihin liittyvistä uusista löydöistä maanantaina kello 17 Suomen aikaa.